Näätä oli aikoinaan himoittu metsästyslaji. Näätäturkista arvostettiin ja näädän perässä hiihdettiin pitkiäkin matkoja. Kovan metsästyspaineen alla näätämäärät vähenivät ja uhkasivat hiipua kokonaan. Laji rauhoitettiin metsästykseltä vuonna 1930.
Näätäkanta alkoi siitä hiljalleen elpyä, mutta vielä 1950-luvulla näätä oli Hämeessäkin harvinaisuus. Ensimmäiset tapaamiset minulla oli näädän kanssa vasta 70-luvun alussa. Silloinkin pyydettyjen yksilöiden muodossa. Nyt näätä on runsastunut siinä määrin, että se tuottaa jo melkoisia murheita ja tuhoa metsissä. Vahvistunut näätäkanta tulee jo aivan asutuksen tuntumaan, ja näädät käyvät säännöllisesti tutkimassa lintujen ruokintapaikkoja rasvapötkylöiden toivossa. Vahvaleukaisena otuksena näätä ei tyydy niitä maistelemaan, vaan se repii pötkylät mukaansa ja jäljelle jää vain revityt verkot.
Ulkomuodoltaan näätä on tietysti kaunis eläin. Mutta se on aina ollut rosvon ja murhaajan maineessa. Orava on perinteisesti ollut näädän kohteena. Samoin se yllättää metsäkanalintuja kiepistä ja onnistuu myös jäniksen pyynnissä. Erilaiset koloissa pesivät linnut ovat näädälle helppo kohde. Näätä saalistaa pääosin öisin ja koloissa olevilla linnuilla ei ole silloin paljon mahdollisuuksia.
Olen ollut 1970-luvulta lähtien mukana valkoselkätikan suojelutyössä. Muutamina vuosina näädät ovat aiheuttaneet huomattavaa tuhoa tikan pesinnälle. Jos pesäkolo on lahopökkelössä, näätä pystyy repimään lahopuun hajalle ja pistää poikaset poskeensa. Muutamilta tikkareviireiltä jouduttiin pyydystämään pois tuhoa aiheuttaneet näätäyksilöt.
Pikkupöntöistä näätä kaivelee käpälällään poikaset esiin, pöntön lentoaukolle jää muistoksi vain tukku pesäaineita. Aina käpälä ei ulotu pohjaan asti, ja osa poikasista voi löytyä pöyhityn pesän pohjalta. Erityisen innokkaasti näätä tutkii isot pöntöt ja on aiheuttanut huomattavaa tuhoa telkän ja isokoskelon pesinnälle. Nokian Leukaluilla näätä on tehnyt säännöllisesti rosvoiluaan, mikä saatiin todistettua riistakameran avulla. Pönttöihin on rakenneltu erilaisia ”kauluksia” estämään näädän kiipeilyä.
Erityisen huolestuttavia ovat näädän vierailut pöllöjen pesillä. Helmipöllö ei pysty vastustamaan näädän hyökkäyksiä ja selvitysten mukaan jopa 25 prosenttia helmipöllön pesistä joutuu näädän tuhoamaksi. Näätä syö munat tai poikaset yhden kerrallaan. Näätä on kuitenkin kaikkiruokainen ja pyydystää etupäässä myyriä, hiiriä, sammakoita ja jopa isokokoisia hyönteisiä. Se on pääosin liikkeellä öisin, mutta kyllä sen silloin tällöin tapaa myös päiväsaikaan. Valoisan ajan se viettää lepopaikassaan, joka voi olla puun kolo, oravan pesä tai muu kolon tapainen suoja. Joskus se voi pesiytyä myös rakennuksiin ja aiheuttaa sotkua.
