Saarikylien kesäasukas Leena Niemen uusin kirja on yhdistetty sota- ja matkakertomus. Tänä vuonna tulee kuluneeksi kahdeksankymmentä vuotta siitä, kun Adolf Hitlerin Saksa hyökkäsi Norjaan ja miehitti maan viiden vuoden ajaksi. Suomessa näitä naapurimaan tapahtumia on käsitelty vähän, sillä sotien ajan historia on keskittynyt oman maamme tapahtumiin. Kirjailijanimellä Maria Huhta kirjoittavan Niemen Hitlerin jäljillä ja pohjolan menneisyydessä – Meri on Norjan kohtalonkysymys julkaistiin tammikuun lopussa.
Sotakirjan kehyksenä on matkakertomus. Kirjan alussa kuvataan pohjoisimman Norjan luontoa 1960– ja 1970–luvuilla, jolloin nykyajan kiihkeä rytmi ei vielä ollut merkittävästi hävittänyt menneisyyden jälkiä. Näkymät vievät myös historiaan ja kertomaan saksalaisten hyökkäyksestä, meritaisteluista, kansalaisten kärsimyksistä miehittäjien käsissä, vastarinnasta ja sen tukahduttamisesta sekä sodan lopputaistelujen palavasta helvetistä jäisessä maisemassa.
– Historian aikana ei mitään tapahdu ilman syytä eikä myöskään jää vaille seurauksia. Tapahtumien taustalla on miehitystä edeltävää politiikkaa sekä Norjassa että Saksassa. Suomalaiset käyvät taistelua kahden suurvallan puristuksessa. Koko ajan on pohjoinen alue ja meren läheisyys ratkaisevassa osassa. Saamelaiset, suomalaiset uudisasukkaat sekä sotilaat näyttelevät omaa rooliaan, Niemi ruotii tietokirjaansa.
Kirjan loppuosa kuvaa tapahtumia tällä vuosikymmenellä. Se näyttää merenrannalle rakennettujen mahtavien varustusten jäljet, jotka kestävät aikaa ja vain vähitellen luhistuvat. Ne ovat jääneet pilaamaan Norjan pohjoisen rannan niemekkeet ja muistuttavat omalla tavallaan natsien hirmuteoista. Ne kertovat myös pohjoisen luonnon haavoittuvuudesta ja sen vaikeudesta uudistua.
– Kirjan tapahtumien avulla halusin tuoda menneisyyden osaksi nykypäivää nyt, kun pohjoinen on vahva teema myös ilmastonmuutoksen takia. Monista muista sotakirjoista poiketen en ole kuvannut armeijoiden liikkeitä, vaan enemmänkin tapahtumia merellä ja sen rannoilla, jossa suuret laivat miehistöineen tulevat lähelle lukijaa. Olen ottanut yksityisen ihmisen näkökulman, Niemi sanoo.
Runsas kuvitus nojaa värikuviin esimerkiksi sodanaikaisessa Signal-lehdessä sekä kirjailijan omiin otoksiin.
