Yhtiöjärjestys on taloyhtiön perusasiakirja, se luo puitteet taloyhtiön päätöksenteolle ja toimii toimintakalenterina.
Asunto Oy -muotoisen asumisen päätöksentekoon liittyy olennaisena osana yhtiökokous ja siellä tehtävät päätökset. Yhtiökokouksessa päätetään hallituksen henkilövalinnoista sekä taloudenhoitoon liittyvistä käytännön asioista, talousarviosta ja tilinpäätöksen vahvistamisesta.
Taloyhtiöiden yhtiöjärjestykset määräävät kuinka usein ja milloin sääntömääräinen yhtiökokous pitää kutsua koolle. Käytännössä on kaksi eri vaihtoehtoa, yksi tai kaksi kokousta vuodessa. Yhden kokouksen käytännössä kokous pidetään huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Tuolloin päätetään kerralla kaikista sääntömääräisistä asiakohdista. Kahden kokouksen käytännössä loppuvuodesta päätetään talousarviosta, tilintarkastajavalinnasta sekä hallituksen henkilövalinnoista. Keväällä käsitellään edellisen tilikauden tilinpäätös. Molemmissa vaihtoehdoissa käsitellään ja päätetään lisäksi remontti- ja muista yhtiökokoukselle kuuluvia asioista.
Kummallakin vaihtoehdolla on kannattajansa. Yhdenkokouksen käytännössä talousarvion laadinnan taustalla ja tukena on valmis, edellisen vuoden tilinpäätös. Toisaalta yhden kokouksen käytäntö luo paineita ylimääräisten yhtiökokousten pitämiselle, toisinaan aivan tarpeettomista syistä. Kahden kokouksen käytäntö kerää osakkeenomistajat automaattisesti keskustelupöydän ääreen useammin. Tämä lisää yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden purkaa patoutuneita ”paineita” taajempaan. Tulee huomioida, että talousarvion valmistelussa, erityisesti remonttien suunnittelutyön osalta on eroavaisuuksia sellaisiin remontteihin, jotka toteutetaan jonain tiettynä vuodenaikana, esimerkiksi kesäkautena. Toisin sanoen, tarjouspyynnöt tulee jaksottaa erilaiselle aikajanalle, jotta niiden käsittely ehtii talousarvion laadintaa. Tarjoushinnoissa syntyy herkästi eroja ja korkeampia hintoja, jos taloyhtiö joutuu pyytämään tarjoukset ”vääränä” vuodenaikana tai yrittäjälle kiireellisenä ajanjaksona.
Suuntaus yhden varsinaisen yhtiökokouksen malliin on selkeästi olemassa. Tämä näkyy muun muassa silloin, jos kysytään asiasta isännöintitoimistojen mielipidettä. Jos yhtiöjärjestyksen muutostyöhön ryhdytään, tulee suunnittelulle varata riittävästi aikaa. Muutostyötä ei kannata tehdä hosumalla tai yhden asian suhteen. Tulee harkita tarkoin kokonaisvaltaista yhtiöjärjestyksen muutostyötä, koska muutostyö kaupparekisteri- ja suunnittelutyökuluineen maksaa useita satoja euroja. Suunnittelutyö kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi. Näin voidaan pienentää riskiä tehdä sisällöltään virheellinen yhtiöjärjestys, jota kaupparekisteri ei hyväksyisi. Luonnollisesti uusi yhtiöjärjestys tulee laatia sähköiseen muotoon, jo pelkästään muutoskulujen pienentämiseksi.
Markku Lehtinen
