Kolme ristiä elämässämme läsnä

Janne Vesto.

Hartauskirjoitus

Tämän kirjoituksen ilmestyessä me valmistaudumme viettämään pääsiäistä, jollaista emme aikaisemmin ole kokeneet: Pääsiäinen ilman kirkossakäyntiä. Pääsiäinen ilman ehtoollista. Pääsiäinen ilman tervehdyskäyntiä iäkkään omaisen luona ja ilman pääsiäisvieraita. Kaikesta tästä ja monista muista rajoituksista huolimatta pääsiäinen on. Herramme kantaa meitä tänäkin pääsiäisenä. Sanoma rististä on totta samalla tavalla kuin ennenkin.

Luopioisten kirkossa on kolme ristiä. Ensimmäinen niistä on Uuno Nurmen veistämä krusifiksi alttarilla. Kärsivä Kristus. Jeesus, joka huusi: ”Jumalani, miksi hylkäsit minut!”. Toinen risti on alttaritaulussa, jossa Jeesusta otetaan alas ristiltä. Taulussa näkyvät Jeesuksen läheisten suru ja tuska. Heidän silmissään ei ole minkäänlaista toivon kipinää, vain epätietoisuus ja tyhjyys.

Kolmas risti on tyhjä risti. Se löytyy kirkosta monesta paikasta: Maalauksista, valaisinkruunuista, urkujen puuleikkauksista, kirkon katoltakin. Tyhjä risti on ylösnousemuksen merkki. Siitä tuli kristittyjen tunnus. Tyhjä risti kertoo, mihin me uskomme ja missä on meidän toivomme: Jeesus ei jäänyt ristille. Hän ei jäänyt hautaankaan. Hän elää ja kulkee kanssamme. Hänen kauttaan me voimme elää Jumalan lapsina ja taivaan perillisinä. Nämä kolme ristiä ovat kaikki läsnä elämässämme. Meillä on vaikeita kysymyksiä, on epätietoisuutta tulevasta. Mutta on myös se toivo, jonka tyhjä risti meille antaa. Jeesus sanoo meille: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh 14:27).

Meidän on vaikeaa olla murehtimatta. Pelko ja huoli eivät väisty käskemällä. Mutta jakamalla se voi vähän helpottaa. Puhelinsoitto ystävälle tai puolitutulle on tänä pääsiäisenä suuri lahja. Siunausta pääsiäiseesi!

Janne Vesto,  Luopioisten pappi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?