Torstaina 12.12.1991 Sydän-Hämeen Lehdessä syvennyttiin seudun koulujen tulevaisuudennäkymiin:

Kouluja tappolistalla runsaasti Hämeessä

Maaseudun elinvoimaisuus on koetuksella tulevina vuosina: kunnat ovat pohtimassa kyläkoulujen kohtaloa. Hämeen läänin alueella lopetettanene seuraavan viiden vuoden aikana joka kymmenes ala-asteen koulu.

Myös Luopioisissa, Pälkäneellä ja Sahalahdella on pohdittu koulujen tulevaisuutta. Sen sijaan Kuhmalahdella on jäljellä yksi ala-aste, eikä sen lakkauttamisesta ole keskusteltu.

Luopioisten koulutoimenjohtajan Hannu Hailin mukaan nykyisten oppilasennusteiden mukaan ei viiden seuraavan vuoden aikana kouluja ole Luopioisissa lakkautusuhan alla.

– Jos asiaa pohditaan oppilasmäärän kannalta, ei uhkaa ole, mutta ainahan niitä säästökohteita kunnissa pohditaan, Haili sanoo.

Luopioisten kunnanhallitus antoi kuluvan syksyn aikana koulutoimelle tehtäväksi laskea, kuinka paljon rahaa säästyy, mikäli yksi tai kaksi ala-asteen koulua Luopioisissa lakkautetaan. Laskelman pitäisi olla valmis tulevan vuoden alkupuolella.

Mikäli lakkautuksiin päädytään, sulkeutuvat ovet Ämmätsän ja/tai Puutikkalan kouluissa. Tällä hetkellä Ämmätsässä on oppilaita 24 ja opettajia kaksi. Puutikkalan kaksiopettajaisessa koulussa on 16 oppilasta.

Kaikkiaan Luopioisissa on viisi ala-asteen koulua. Kirkonkylän koulussa oppilaita on 62 ja opettajia kolme. Aitoossa on 30 oppilasta ja kaksi opettajaa. Rautajärven opinahjoa käy 27 oppilasta kolmen opettajan johdolla.

 

”Koulut pitäisi säästää”

Hannu Hailin mielestä koulujen lakkauttaminen pelkän rahallisen säästön vuoksi on hieman epäilyttävää, vaikka oppilasmääräkehitys osoittaisikin toiseen suuntaan.

– Mielestäni koulut pitäisi pyrkiä säästämään lakkauttamisilta niin pitkälle kuin mahdollista, Haili painottaa.

Pälkäneellä on viisi ala-astetta: kirkonkylässä, Harhalassa, Laitikkalassa, Epaalassa ja Salmentakana. Kirkolla oppilaita on 190, Harhalassa 27, Laitikkalassa 24, Epaalassa 16 ja Salmentakana 17. Kirkonkylässä on kahdeksan opettajaa, muissa kouluissa kaksi.

Koulutoimenjohtaja Veikko Sihvo sanoo, ettei oppilasmäärän perusteella ala-asteiden lakkauttamisia Pälkäneellä tarvita.

– Epaalan koulun kohdalla saatetaan koulupiirijaossa tehdä muutoksia lähivuosina. Kun koulun opettajista toinen siirtyy eläkkeelle, ei avoimeksi jäävää virkaa ilmeisesti kunnan tiukan linjan vuoksi täytetä, vaan koulupiirijaon muutoksella saadaan osa Epaalan koulun oppilaista kirkonkylän ala-asteelle, joka sijaitsee kolmen ja puolen kilometrin päässä, Sihvo esittelee.

– Epaalan koulua ei lakkauteta, onhan se korjattukin vasta muutama vuosi sitten, Sihvo vakuuttaa.

Pälkäneellä yhden peruskoulun oppilaan hinta on keskimäärin 21 700 markkaa. Koulun sijainnista ja koosta riippuen oppilas tulee maksamaan 15 000 – 43 000 markkaa. Kuhmalahdella oppilas maksoi viime vuonna lähes 18 000 markkaa ja Sahalahdella noin 20 000 markkaa. Luopioisten kunnan oppilaan hintaa ei koulutoimenjohtajalla ollut saatavilla.

Myöskään Sahalahden ala-asteita ei aivan lähivuosina uhkaa lopettaminen. Koulutoimenjohtaja Matti Kylälammi kertoo, ettei kunnassa ole edes keskusteltu mahdollisista lakkauttamisista.

Sahalahdella on kolme ala-astetta: kirkolla Sariolan koulu, Lahdenkulman koulu ja Vilpeilän koulu. Sariolassa oppia imee 120 oppilasta viiden opettajan opetuksessa. Lahdenkulmalla oppilaita on 42 ja opettajia kolme. Vilpeilässä oppilaita on 18 ja opettajia kaksi.

– Nykyinen koulujen määrä säilyy ainakin ensi vuosituhannelle saakka. Sahalahti ei mielellään lähde ensimmäiseksi säästämään koulumenoissa, sillä koululla on aina maaseudulla tärkeä merkitys. Koulu on kylän sydän, jonne kokoonnutaan monissa merkeissä, Kylälammi painottaa.

Koulutoimenjohtaja Kylälammin mukaan Sahalahden kunta on muuttovoittoinen ja siksi kunnan kehitys on tasaista, myös tulevaisuudessakin. Koulu on kunnan tärkeä peruspalvelu.

 

Kuhmalahdella säilyy ainoa

Kuhmalahden kunnassa on yksi ala-asteen koulu Pohjan kylässä. Koulutoimenjohtajan Esko Lahtisen mukaan Kuhmalahdella toteutettiin kouluremontti jo viisitoista vuotta sitten, eikä enää asiaa tarvitse pohtia.

– 1960-luvun alussa Kuhmalahdella oli kuusi ala-astetta. Niistä lakkautettiin ensin Kivisalmi, Vedentausta ja Pajula. Vuonna 1974 lopetti Vehkajärven koulu ja vuotta myöhemmin kirkonkylän ala-aste. Nyt on jäljellä enää Pohjan koulu, Lahtinen luettelee.

Pohjan ala-asteella oppilaita on 67 ja opettajia kolme. Kuhmalahti on Sahalahden tavoin muuttovoittokunta, joten koulun tulevaisuus on Lahtisen mukaan turvattu.

– Oppilaita ajatellen koulujen lakkauttamiset ovat ikävä asia, mutta toisaalta kuntien kiristyvä talous vaatii rajujakin toimia, Lahtinen pohtii.

Myös Lahtinen haluaa katsoa koulujen lakkauttamista maaseudun kehittymisen kannalta. Hänen mukaansa koulu on kylän elinvoimaisena säilymisen kannalta tärkeä talo, eikä sitä ihan vähin perustein pitäisi lakkauttamaan ryhtyä, varsinkin jos oppilasmäärä näyttää säilyvän kohtuullisesti.

 

Kunnallista itsehallintoa

Pirkanmaan liiton seutukaavatutkijan Heikki Kanervan mukaan koulujen lakkauttaminen kuuluu kunnalliseen itsehallintoon, eivätkä siihen ole muut hallintoelimet puuttuneet.

– Mikäli koulun lopettaminen ei perustu jollain tavalla lakiin, on se täysin tarkoituksenmukaisuuteen perustavaa toimintaa, josta kun päättää itse, Kanerva sanoo.

Kanerva katsoo koulujen lakkauttamiskehitystä maakunnallisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa koulu ei ole välttämätön tekijä maalaiskylässä. Maaseudun kehittäjiltä ei lähde matto jalkojen alta, vaikka kouluja lopetetaankin. Suuntaus on isompiin yksiköihin, niin myös koulumaailmassa.

Virpi Tiainen