Kouluratkaisut puhuttavat, päiväkotiverkko ei

26.04.2020 14:33

Kovin vähän on toisaalta muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa. Vuonna 1991 Sydän-Hämeen Lehti kirjoitti seudun koulujen tulevaisuudesta, ja esillä oli kaksi päänäkemystä. Ensimmäisen mukaan koulu on kylän elinvoiman kannalta tärkeä talo, ja toisen mukaan suunta koulumaailmassakin on kohti suurempia yksiköitä – varsinkin kun kuntien kiristyvän talouden nähtiin ”vaativan rajujakin toimia”.

Tuolloin sekä Pälkäneellä että Luopioisissa oli viisi alakoulua. Sahalahdella alakouluja oli kolme ja Kuhmalahdella – jossa vielä 1960-luvun alussa oli kuusi ala-astetta – enää yksi.

1990-luvun alussa koulujen oppilasmäärät vaihtelivat Pälkäneellä Epaalan 16 oppilaasta kirkonkylän 190 oppilaaseen ja Luopioisissa Puutikkalan koulun 16 oppilaasta kirkonkylän 62 oppilaaseen. Sahalahdella oppia imi Sariolassa 120 oppilasta ja pienimmässä koulussa Vilpeilässä 18, Pohjan koulussa oppilaita oli 67.

Luopioisissa mietittiin siirtymistä kolmen tai neljän alakoulun malliin – ei oppilasmäärien vaan taloudellisten seikkojen vuoksi.

 

Sen jälkeen kuntalaiset ovat nousseet koulujen säilyttämisen puolesta barrikadeille lukuisia kertoja. Suuren kohun ja huomion saattelemana kouluja on säästetty, mutta myös lakkautettu.

Huomio ja kritiikki onkin vuosien varrella tuntunut keskittyvän kuntien kouluratkaisuihin, ei niinkään päiväkotipäätöksiin tai vanhuspalvelujen asioihin – vaikka aihetta olisi voinut olla. Vaihtelevin tulkinnoin on pohdittu, onko kaupungistuminen lakkauttanut kouluja vai koulujen lakkautus aiheuttanut kaupungistumista.

 

Miksi koulut koetaan niin tärkeiksi? Se on kysymys, johon päättäjien sekä Pälkäneellä että Kangasalla olisi tänä keväänä löydettävä mielessään vastaus.

Se ymmärrys vaaditaan päätöksenteon tueksi ja omaa valintaa seuraavan tulevaisuuden hahmottamiseksi.