Kyynärön, Ämmätsän ja Vahdermetsän kylien vuosisataisesta elämästä kertova kirja valmistui äskettäin. Kari Laineen, Anneli Mattilan ja Oili Valkaman vuosikymmenien työn tuloksen syntynyt 539-sivuinen, järkälemäinen omakustanne käsittää merkittävän osan kolmikon suku- ja historiantutkimuksen tuloksista.
Kirja kokoaa ensi sijassa talokohtaiset tiedot ihmisistä ja osittain heidän elämästään. Niiden kehykseksi on koottu tarpeellisessa mitassa maalaiselämää ja kylien yleistä menoa kuvaavaa johdattelua. Lukijalle kirja näyttäytyy johdonmukaisena kokonaisuutena, jossa talohistoriat nidotaan yhteen kylittäin, tiesuunnittain ja hahmottamista auttavien karttojen avulla. Jäsentely tarjoaa mahdollisuuden tutkia kirjaa mielenkiinto säilyttäen paloittain, sillä lukemisen kerta-annokseksi kirja on tuhti annos. Ainakin alueelta tai sen lähinaapurista kotoisin olevan lukijan mieli taipuu yhdistelemään kirjan tietoja omaan kokemusperustaan ja eteneminen hidastuu.
Ajatus kirjan tai jonkinlaisen raportin kirjoittamisesta taloista on ainakin toista sataa vuotta vanha ja erilaisia kartano- ja maatilakirjoja julkaistiin pitkin 1900-lukua. Vahdermetsän osalta Kalle Mäkisellä, yhdellä tämän kirjan avainmuistelijoista, mieliteko oli pinnalla jo 1970-luvun alussa hänen ehdotellessaan allekirjoittaneelle lukiolaispojalle yhteisprojektia asioiden ylöspanemiseksi. Kalle palasi ajatukseen aloitettuani opintoni valtiotieteellisessä tiedekunnassa, mutta opiskelu ja työ veivät minut kuitenkin muualle. Kalle kuitenkin jatkoi asioiden laittamista paperille. Vahinko vain, että hänen kotinsa Sipilän talo paloi 1982 vieden mukanaan muistiinpanot, kyläkirjaston ja kylän lääkevaraston. Kallekin siirtyi ajasta ikuisuuteen 2017.
Sydän-Hämeen sukututkijoiden kolmikko ansaitseekin suurkiitoksen ajatuksen saattamisesta perille ja kylien historian nostamisesta halukkaiden lukijoiden saataville. Kirja sisältää mittavan määrän yksityiskohtaisia tietoja. Ongelmana laajoissa matrikkelimaisissa koonnoksissa on aina se, ettei kaikkia tietoja voi tekijäkään tarkistaa, eikä henkilöitä tai tiloja kuvaavia osia voi saada yhteismitallisiksi. Tässä kirja ei poikkea muista samantapaisista, mutta lopputulos ei ehyenä kokonaisuutena kärsi lainkaan näistä ongelmista, kun ottaa huomioon historiankirjoituksen tavoitteen pyrkiä kohti objektiivista totuutta. Aikanaan ja toivottavasti löytyy työlle jatkajia, joille tulee mahdolliseksi löytää tarkentavia lähteitä ja uusia näkökulmia käsitellä aihepiiriä vielä syvemmin ja vaikkapa paloittain talo- tai sukukohtaisesti. Siihen kirja antaa oivallisen ponnistusalustan.
Ahmin kirjaa useamman illan. Sen tietovirta vei mielenkiinnon mukanaan. Tajusin monia sellaisia asioita sekä ihmisten, tilojen ja kylien yhteyksiä, jotka eivät nuoruusvuosina tai nyt paluumuuttajana olleet muutoin hahmottuneet. Tämä kokemus on kylissä syntyneiden tai niissä asuvien etuoikeus. Kannustankin kiinnostuneita vastaaviin urakoihin myös muiden kylien suhteen. Se antaisi arvokasta lisätietoa koko Sydän-Hämeen alueen tai miksei esimerkiksi Padasjoen ja Kuhmoistenkin historiasta. Niihin tarkasteluihin kirjasta löytyisi myös kosolti tietoja. Kirjoittajilta hankittavissa oleva kirja kannattaa lukea ja saada itselleen ehkäpä aivan uudenlainen lukukokemus.
Kari Laine-Anneli Mattila-Oili Valkama: Kyynärö, Ämmätsä ja Vahdermetsä. Kyläelämää Luopioisissa. Omakustanne, 539 s, Tampere 2020, ISBN 978-952-94-3048-2.
Pertti Salminen,
Kyynärö
