Pälkäneläinen Kirta Koskinen myöntää olevansa kärsimätön luonne.
– Joku toinen voisi käyttää hieman voimakkaampaakin sanaa, Koskinen naurahtaa.
Ehkä kärsimättömyys näkyy myös siinä, että Pirkanmaan kirjoituskilpailun proosasarjan tänä vuonna voittanut Koskinen kirjoittaa mieluiten lyhyitä tekstejä.
– Pidemmäksi pyrkivät tekstit ovat toistaiseksi kesken, ja sitä ne voivat olla kauan. Jos teksti vie, kirjoitan sitä mielelläni. Jos ei, jätän sen jäähylle, Koskinen miettii.
Kirjoitustyö vaatii Koskisen mielestä ennen kaikkea ajatustyötä. Mitään ei synny, ellei ehdi ajatella. Kun ajatustyö on hoidettu ja pääsee roiskimaan ja nakuttamaan tekstiä paperille, alkaa Koskisen mielestä kirjoitusprosessin hauskin osuus.
– Eli siis tekstin hiominen ja erilaisten ilmaisujen hoksaaminen. Sen jälkeen parasta on, jos on onnistunut niin, että joku muukin pitää lukemastaan kuin minä.
Koskisen kirjoitusharrastus alkoi seitsemän vuotta sitten, kun hän löysi tiensä Valkeakoski-opiston luovan kirjoittamisen ryhmään Kangasalle. Sitä ennen hän oli ehtinyt kokeilla jo vaikka mitä harrastuksia: rivitanssia, ompelukurssia, pianotunteja, viittomakielen kursseja…
– Eikä mikään jaksanut kiinnostaa lukukautta enempää. Lähdin luovan kirjoittamisen kurssille ottamaan selvää, halusinko kirjoittaa, ja mistä aloittaa. Normaalit teini-iän nyyhkyrunot oli toki kirjoiteltu, ja koulussakin ainekirjoitus oli lempiaine – sainhan siitä ok-numeroita.
Kirjoittaminen ei jäänyt yhteen lukukauteen. Kangasalan luovan kirjoittamisen ryhmässä Koskinen on ollut nyt seitsemän vuotta, ja Pälkäneen ryhmässä hän aloitti viitisen vuotta sitten. Ryhmät ovat tuoneet kirjoittamiseen mukavaa säännönmukaisuutta: innostavat opettajat, kivat ryhmät ja dead linet ovat varmistaneet, että kynä pysyy liikkeessä.
Yksityiskohtainen ja aistivoimainen teksti
Koskisen Pirkanmaan kirjoituskilpailun voittoisa kirjoitus avaa näkymän Suomen ja yhden perheen lähihistoriaan. Perheen vaiheet jäsentyvät vaihtuvien autojen aikakausina, Polle-hevosesta valkoisen Wartburgin kautta Duettiin.
Kirjoittaja kertoo tekstinsä kertovan ajasta, jolloin pörriäisiä ei tarvinnut pelastaa eikä linnuille pitää pönttötalkoita. Ajatustyötä tämäkin teksti vaati: Koskinen lainasi sitä varten kirjastosta kirjoja ja kaiveli nettiä. Pikkuveljen automuistikin oli hyvin tarpeen.
– Teksti kertoo hetkistä, jotka pomppaavat silmille mustavalkoisista valokuvista kirkkaina väreinä tai ajasta, joka on ruskeissa kuvissa tarra-albumeiden väleissä. Se kertoo myös autoista, joissa oli vielä jotain persoonallista.
Palkintoraati kiitteli kaikkia kilpailun voittajatekstejä siitä, että niille oli ominaista tyylin ja muodon taju – kaikki palaset olivat kohdillaan. Koskisen kirjoitusta kiiteltiin muun muassa osumatarkkuudesta.
– Lyhyiden novellien sarja rakentaa yksityiskohtaista ja aistivoimaista ajankuvaa. Koskinen uudistaa suomalaisen lyhytproosan perinteitä, ja tyylillisinä sukulaisina tulevat mieleen muiden muassa Kari Hotakainen ja Petri Tamminen, kilpailun tuomaristoon kuulunut kirjailija Asko Jaakonaho kehuu.
Tampereen kaupunginkirjasto järjesti Pirkanmaan kirjoituskilpailun tänä vuonna 69. kerran. Kilpailutöitä saapui yhteensä 323, joista proosasarjaan osallistui 180 ja lyriikkasarjaan 143. Palkintolautakuntaan kuuluivat kirjallisuudentutkija Hanna Samola, kirjailija Asko Jaakonaho, näytelmäkirjailija, ohjaaja Sirkku Peltola ja runoilija, kääntäjä Pekka Kytömäki.
Pirkanmaan kirjoituskilpailun tarkoituksena on tukea uusia lahjakkaita kirjoittajia ja tarjota heille mahdollisuus saada tekstejään julkisuuteen. Kilpailuun voivat osallistua Pirkanmaan alueella asuvat, työskentelevät tai opiskelevat kirjoittajat, jotka eivät ole julkaisseet kaunokirjallista teosta tai omakustannetta.
Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2020, palkitut tekstit
Proosa:
1. palkinto, 1 000 euroa: Kirta Koskinen, Pälkäne, novellisarjasta Peltilehmiä, ajajia, elämiä ja eläjiä – Kauramoottorista Taavettiin
Kunniamaininnat:
Sanna-Erika Suorsa, Tampere, novellista Kirje Egenille
Marja-Leena Kanerva, Tampere, novellista Turvapaikka
Anne Lehtinen, Tampere, novellista Maailmanloppu
Helena Murtonen-Leppä, Kangasala, novellista Keltaisessa kupoliteltassa
Juhani Lahtinen, Kankaanpää, novellista Tanssi
Lyriikka:
1. palkinto, 1 000 euroa: Risto-Matti Rasa, Tampere, runosarjasta
Kunniamaininnat:
Sanna-Erika Suorsa, Tampere, runosarjasta Leikitäänkö että
Pyry Qvick, Tampere, runosarjasta Kipinöitä
Elli Kuusisto, Tampere, runosarjasta Roiske kunnian takaa
Marjo Anttoora, Sastamala, tankarunosarjasta
Juho Hakkarainen, Tampere, runosta Rakastin
Mika-Petri Nieminen, Tampere, runosarjasta Kasvunaikoja
Kirta Koskisen lempikirjoja:
- Sakari Topelius: Maamme kirja
- Turkka Hautala: Kansalliskirja
- Lassi Sinkkonen: Solveigin laulu
- Heikki Turunen: Joensuun Elli
- Pirkko Saisio: Pienin yhteinen jaettava
- Rosa Liksomin kirjat. Hänen tapansa kirjoittaa on ihan omanlaisensa.
- ”Hullut” tietokirjat. Esimerkiksi Emännän kodinhoito-opas noin vuodelta 1960 tai Hilma Jalkasen voimisteluohjelmia tytöille vuodelta 1931.
