Pälkäneen elinvoimalautakunta myönsi Tauno Sairiala -kulttuuripalkinnon Kostian koululle ja Pälkäneen yhteiskoululle. Molemmille ojennettiin palkitsemistilaisuudessa 200 euroa Koko koulu lukee -tuntikäytännön aloittamisesta viime vuonna. Kunnan elinkeinojohtaja Jaana Koivisto ja kulttuurisuunnittelija Marketta Pyysalo jakoivat palkinnot kirjasto Arkissa maanantaina koulujen rehtoreille.
Jo upea historia velvoittaa kuntaa yhä puhumaan lukutaidon tärkeydestä. Lukutaidon vuosi näkyikin vahvasti kunnassa viime vuonna Daniel Medelplanin puuaapisen 300-vuotisen historian kunniaksi. Pälkäneen kunta järjesti viime kesän ja syksyn aikana useita erilaisia kirjoitus- ja lukutaitoon sekä kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia ja teemapäiviä.
– Nyt 300 vuotta myöhemmin olemme voineet juhlia sitä, kuinka kauaskantoisesti Pälkäneellä nähtiin lukutaidon merkitys. Historia on iloisesti velvoittanut meitä tarttumaan tähän samaan haasteeseen: lukutaidon ylläpitämiseen ja kasvattamiseen, sanoo Marketta Pyysalo palkitsemistilaisuudessa.
Pyysalo toteaa puheessaan, miten yksittäinen ihminen tai instituutio voi sanoa, että minä voin tehdä asioita yhteisen hyvän eteen.
– Sekä Yhteiskoulu että Kostian koulu sanoivat viime vuonna, että hei, me voimme alkaa järjestää Koko koulu lukee -tunteja. Te ette menneet varjoihin, pläränneet opetussuunnitelmaa ja valittaneet, että vaikeaksi menee. Päinvastoin käytäntö lähti teidän ajatuksistanne ja tahdostanne, Pyysalo jatkaa.
Kaikki lukivat
Yhteiskoulun vs. rehtori Emmi Kleemola ja Kostian koulun vararehtori Riitta Tiitola ovat otettuja huomiosta, mutta antavat kiitosta ennen kaikkea paikkakunnan kirjastolle. Yhteistyö on ollut saumatonta. Myös kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä kiittää puolestaan kouluja aktiivisuudesta. Lainaaminen on sujunut hyvässä hengessä kaikin puolin.
Koululaiset saivat itse valita paikan, jossa lukivat. He saivat myös valita lukemisensa. Myös opettajat ja osa koulun henkilökunnasta lukivat. Perheiltä tulleissa palautteissa koulujen säännöllisiä lukuhetkiä kiiteltiin.
Kaikkien ei tarvinnut pidellä käsissään välttämättä kirjaa, jos lehti tuntui mieluisammalta. Lukemisena saattoi olla vaikkapa Aku ankka. Perinteisestä kirjasta kuitenkin pidettiin kiinni eikä tässä kokeiltu sähköisiä kirjoja tai äänikirjoja.
Tilaisuudessa kukitettiin myös Lukutaitovuosi 2019 -työryhmä ansiokkaasta työstä ja sitoutumisesta vuoden toteuttamiseen. Marketta Pyysalo kehuu ryhmäläisten olleen isolla sydämellä mukana kaikissa järjestelyissä.
Kirjoihin pitää tutustuttaa
Valtakunnallisestikin huolta on herättänyt lukutaidon ja lukemisen hiipuminen ylipäätään. Miten sitten saada ihminen lukemaan, jos hän ei lue tai ei vain ole saanut kirjasta innostumisen kokemusta?
– Syyllistämällä ei ainakaan. Se on pahinta. Ihminen voi silti olla ihan järjissään, vaikka ei luekaan, muistutti työryhmäläinen Seija Holma.
Pyry Vaismaa, työryhmäläinen hänkin ja Pikku-Finlandian voittaja, sanoi, että usein tarinoiden kohteet eivät välttämättä ole niitä, jotka lukevat. Ketään ei voi pakottaa lukemisen tielle, tämän pitää perustua vapaaehtoisuuteen ja omaan haluun lukea.
Parhaimmillaan hyvä kirja on kuitenkin kuin hyvä ystävä.
– Pitää olla tilaisuus tutustua ystävään. Tällöin tutustuttamisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Tässä on tehtävää kouluilla ja kodeilla, jotta lapsi voi tutustua mahdolliseen ystävään, kirjaan, elinkeinojohtaja Jaana Koivisto pohti.
Tällä viikolla sosiaalisessa mediassa on Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma. Ihmiset ovat avanneet omia kirjahyllyjään siellä, koska fyysisesti tapahtumaa ei voitu järjestää. Syyskuussa järjestetään kirjafestarit.
