Ennen juhannusta kierrellessäni lapsenlapsen kanssa lähiniityllä hän hieman hämmästyneenä kysyi ruohikossa lymyävästä hyonteisestä, jota hän nimitti kummalliseksi leppäkertuksi. Minä totesin siihen, että niitä nyt on tänä kesänä paljon ja monenlaisia. Kumarruin kuitenkin katsomaan ja sen jälkeen minäkin hämmästyin.
Eihän tuo ole mikään leppäkerttu. Sehän on pyjamalude.
Koiranputken kukalla todellakin istui Etelä-Euroopan matkoilta tutuksi tullut kirkkaanpunainen hyönteinen. Se tuntui viihtyy hyvin kukassa touhuten ahkerasti. Sen punainen pohjaväri, jota viiruttivat mustat juovat, teki siitä jotenkin hassunnäköisen, aivan kuin se olisi vasta herännyt ja yöpuvussaan kirmailisi kesänurmella. Toisaalta sen väritys muistutti myös vangin pukua, jollaisen olemme nähneet vanhoissa elokuvissa.
Kun otusta katsoi tarkemmin, tajusi sen luteeksi. Se muistutti muodoltaan yleistä marjaludetta. Tämähän elää niityillä ja puutarhoissa rakastaen mansikoita niin kuin mekin. Se maistuu kuitenkin kauhealta eikä sitä kukaan varmaan kahta kertaa halua suuhunsa pistää, vaikka se ei myrkyllinen olekaan.
Pyjamalude on yleinen eteläisessä Euroopassa, mutta harvinaistuu pohjoiseen tultaessa. Vielä vuosituhannen alussa se puuttui lähes koko Skandinaviasta. Vuonna 2006 lude löydettiin maastamme ensimmäisen kerran, Turun Ruissalosta. Sen jälkeen se on laajentanut elinaluettaan vähitellen rannikkoalueilla. Vuonna 2011 julkaistussa Suomen luteet-kirjassa ennustetaan sen vakinaistuvan maahamme vähitellen. Tähän mennessä esiintymiä on ilmoitettu parisataa ja esiintymisalue on laajentunut käsittämään Pori–Lappeenranta-linjan eteläpuolen.
Kun lapsen kanssa tutkimme koiranputkikasvustoja, löysimme useita kymmeniä luteita. Tämä löytö lienee ensimmäinen kerta Sydän-Hämeen alueella, eikä sitä ole löydetty aikaisemmin Pirkanmaaltakaan kuin kerran Orivedeltä. Ainakaan kukaan ei ole ilmoittanut sitä täältä löytyneeksi. Erikoista tässä oli se, että kun löysi yhden, niin pian silmiin sattui toinen ja taas uusi. Ne einestivät kaikessa rauhassa koiranputkien kukissa. Putkikasvit ovatkin pyjamaluteiden pääasiallista ravintoa. Ihmiselle eläin on täysin vaaraton.
Miksi se löytyi nyt? Vaikea sanoa, mutta varmaankin kuluneella talvettomalla talvella on jotain tekemistä asian kanssa. Monet hyönteiset ovat tällä vuosituhannella laajentaneet elinaluettaan pohjoista kohti, ja joka vuosi maahamme saapuu Viron tai Ruotsin kautta etelämpänä yleisiä lajeja kokeilemaan onneaan tai elämään pysyvästi. Osa näistä on pyjamaluteen tapaan täysin vaarattomia, mutta joukossa voi olla myös viljelykasveillemme ja metsillemme vaarallisia lajeja. Tämä lienee melko selvä merkki ilmastonmuutoksesta. Keskilämpötilan noustessa kylmälle arat hyönteiset levittäytyvät pohjoiseen. Tietenkin joku ankara ja kylmä talvi voi pyjamaluteenkin karkoittaa maastamme, mutta jos lämpeneminen jatkuu, niin se tulee takaisin ja laajentaa elinaluettaan.
Onko joku muu nähnyt tämän hyönteisen? Nyt kannattaa katsella pihapiirin ja niittyjen koiranputkikasvistoja. Punainen hyönteinen valkoisessa kukinnossa on helppo havaita. Löydöt voi ilmoittaa minulle tai pistää tieto laji.fi-sivustolle nettiin. Näin tieto lisääntyy.
Liekö syytä toivottaa tämä kaunis hyönteinen tervetulleeksi Sydän-Hämeeseen!
Tuomo Kuitunen
