Pälkäneen kunta tiedottaa, miksi koulujen korona-avustusta ei haettu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut avustuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi. Pälkäneen kunta ei ole hakenut avustusta eikä näin ollen myöskään ole saanut avustusta. Tämä asia on nyt herättänyt julkisuudessa runsaasti keskustelua ja kysymyksiä.

Pälkäneen kunnan sivistystoimialalla on perinteisesti haettu ja käytetty aktiivisesti saatavilla olevia avustuksia toiminnan kehittämiseen. Vuosittain erilaisissa hankkeissa käytetään lähes 100 000 euron avustuspottia. Tällä kertaa avustus jätettiin kuitenkin hakematta. Hakematta jättäminen perustui arvioon, että Pälkäne ei ole yleensä ollut oikeutettu resurssiperusteisiin avustuksiin, koska Pälkäneen opetuksen ja tuen resurssi on ”liian” hyvä emmekä läpäise näiden hakujen kriteereitä. Näin on käynyt monesti aiemminkin vastaavantyyppisissä hauissa.

Toisekseen arvioimme, ettei Pälkäneen kunta täytä myöskään avustuksen kriteereitä lisäresurssin tarpeen suhteen. Tässä haussa kyseessä oli valtion erityisavustus lukuvuodelle 2020-2021. Sillä ei voi rahoittaa olemassa olevaa perustoimintaa eli kunnan käyttötalouden vajeen korjaamiseen avustusta ei voi käyttää. Tämä tuntuu tietysti vaikealta tilanteessa, jossa kunnan taloutta pyritään tasapainottamaan.

Koronaepidemian tuoma poikkeustilanne ei ole aiheuttanut Pälkäneen sivistystoimessa mitään erityistä lisäresurssin tarvetta esimerkiksi siinä muodossa, että joku tai jotkut oppilaat olisivat jääneet jälkeen opinnoissaan tai olisivat putoamisvaarassa koronan aiheuttaman poikkeustilan vuoksi. Pälkäneellä on erinomaisen hyvä koulunkäynnin ohjaajien resurssi. Etäopiskelun aikana ohjaajat valjastettiin tehokkaasti tukemaan enemmän tukea tarvitsevia oppilaita. Samoin erityisopetuksen resurssi on erittäin hyvä. Erityisen tuen oppilaille riitti yksilöllistä tukea etäopiskelun aikana. Opettajat huomioivat kevään poikkeusolot omassa opetuksessaan alkavana syyslukukautena tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

Koronaepidemian aiheuttama poikkeustila on Pälkäneellä, kuten monessa muussakin kunnassa, vaatinut henkilöstöltä mukautumista poikkeukselliseen tilanteeseen sekä uudenlaisten työtapojen ja työtehtävien nopeaa omaksumista. Kiire on ollut koko kevään vahvasti läsnä työssä ja vaatinut tehtävien priorisointia.

On myönnettävä, että tässä arviossa hakemuksen jättämisen osalta oltaisiin voitu tehdä toisenlainen ratkaisu. Joskin valtion raha on yhtä lailla julkista rahaa kuin kunnankin raha, jonka hakemiselle ja käytölle pitää aina olla selkeät ja painavat perusteet, joita Pälkäneellä ei nyt katsottu olevan. Sivistysjohtaja on saanut tästä asiasta kuitenkin yksittäisenä henkilönä osakseen tarpeetonta ryöpytystä, koska tehdyistä ratkaisuista viime kädessä vastuu on aina kunnanjohtajalla, myös tässä asiassa.

Jussi Teittinen
kunnanjohtaja

 

Lue lisää: 

Korona-avustuksia esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen jaettiin – miksi Pälkäne ei saanut tukea?

Kommentit (6)

  1. Paavo Mustonen

    Kunnanjohtaja toimii aivan oikein puolustaessaan alaistaan. Arvostan kyllä. Oikeasti tässä tapauksessa vastuu voi jakautua kolmella eri tavalla. 1. Kunnan johtoryhmän kokousmuistiossa on sivistysjohtajaa tukeva näkemys siitä, että tukea ei kannata hakea. Käytännössä tuolloin vastuu on kunnanjohtajan. 2. Sivistyslautakunta on asian käsitellyt, ja siitä on maininta kokouspöytäkirjassa. Tämä taas tarkoittaisi, että demokratia on toiminut, ja pulinat pois. 3. Sivistysjohtaja on itsenäisesti päättänyt jättää tuen hakematta. Tuo menee vaikeaksi, koska jaettu tuki perustui käytännössä kunnan hakemukseen. Mikä summa olisi laitettu hakemukseen? Luultavasti/ todennäköisesti huomattavasti suurempi summa kuin mitä toimialajohtajan päätösvalta on hallintosäännön mukaan. Miten ihmeessä tarkastuslautakunta voisi tässä vaihtoehdossa 3. suosittaa vastuuvapautta. Mutta Pälkäneen tavan toimia kun tuntee, niin eiköhän se siitä. Taas.

  2. Miika Utoslahti

    Pälkäneen sivistysjohtajan tehtävä ei varmasti ole ollut viime vuosina henkisesti helppo jatkuvan kulukuurin vuoksi. Ja kun korona iski niin harva osasi tehdä täysin optimaalisia ratkaisuja. Osa meistä lamaantui eikä osannut tehdä oikein mitään, toisaalta osa teki ehkä liiankin paljon kuten vaikkapa vessapaperihyllyillä nähtiin.

    En tunne sivistysjohtajaa. Olen myös tähän kyseiseen tapahtumaan vain sivustaseuraaja enkä halua ottaa siihen lainkaan kantaa. Halusin kuitenkin tuoda julkiseen keskusteluun tällaisen pienen inhimmillisen näkökulman.

  3. Paavo Mustonen

    Mika on tietysti oikeassa siinä, että sivistysjohtajan tehtävä on ollut raskas. Haku tuelle päättyi kuitenkin vasta 25.6., siis viikkoja sen jälkeen kun opetus kouluissa lakkasi. Armeliaisuus on ”jokotaihommaa”, sitä joko on, tai ei, ja sitä osoitetaan kaikille, tai ei kenellekään. Käytän taas ”niljakas”-sanaa. On niljakasta, jos armeliaisuutta osoitetaan Roholan ohjausryhmälle ja sivistysjohtajalle, mutta ei muille.

  4. tommi1

    Raskasta tässä kai kaikkien työ. Nythän ei ole siitä kyse, vaan siitä, millä logiikalla ja perusteilla tuki jätettiin hakematta? Ja siihen ei vastaukseksi riitä ”no kun ei ole ennenkään saatu”. Ja vaikka Teittinen nyt kohteliaasti yrittää ottaa syitä myös omiin nimiinsä niin Siv.joht kertoi itse tehneensä ”arvion” ettei kannata tukea hakea. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa valtio ilmoitti, että tuet on haettavana, joten silloin myös Pälkäneen kunnan on niitä syytä hakea ja antaa myöntäjätahon päättää tuleeko sitä fyrkkaa vai ei. Viranhaltijan ei tarvi sitä pohtia, naputtelee vaan hakemuksia eteenpäin. Oli lopullisen hakematta jättämisen päättäjänä nyt sitten kumpi tahansa sohloista, niin iso virhe on tapahtunut ja asia syytä selvittää.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?