Soi kunniaksi Luojan

Marja Lepistö.

Ensi lauantaina 29. elokuuta vietetään Suomen luonnon päivää. Meille suomalaisille luonto on usein niin lähellä, että emme aina oikein edes käsitä, kuinka uskomattoman kaunista ja puhdasta meillä täällä Suomessa on. Luonto antaa meille paljon ja on osa elämäämme monessa asiassa. Luonnosta me saamme ravintoa niin pelloilta, metsistä, vesistöistä kuin puutarhoistakin. Meillä on laajat jokamiehenoikeudet, jotka antavat meille mahdollisuuden luonnossa liikkumiseen, virkistymiseen ja monien asioiden harrastamiseen. Voi sanoa, että luonto on mukana elämässämme tavalla tai toisella lähes kaikessa siinä mitä teemme.

Suomessa on paljon upeita kasveja ja mahtavia eläimiä. Alkukesän kukkaloistoa tai syreenin tuoksua ei voita mikään. On hienoa seurata kesällä leikkisiä oravan poikasia kotikuusessa tai keväisin lintujen pesänrakennusta. Ja kuinka kaihoisalta tuntuukaan joutsenten, kurkien ja muiden etelänmaille lentävien lintujen muuttoparvet syksyisin. Kovina talvipakkasina ei voi kuin ihmetellä, kuinka täällä talvehtivat eläimet löytävät ruokansa ja tarkenevat.

Raamatussa meille kerrotaan, kuinka Jumala loi maailman, sen meret, maan, kasvi- ja eläinkunnan sekä lopuksi ihmisen. Tämän luomistyön yhteydessä meille ihmisille annettiin vastuullinen tehtävä viljellä ja varjella tätä kaikkea. Tämä tarkoittaa, että meidän tulee huolehtia luonnosta niin, että sitä ei turmella eikä käytetä väärin. Tätä tehtävää me kaikki voimme toteuttaa omien mahdollisuuksiemme ja voimavarojemme mukaisesti. Pienikin asia on tärkeä!

Luonnossa liikkuessamme voimme paremmin ymmärtää Jumalan luomistyön merkityksen. Välillä luonnon kauneus suorastaan mykistää ja valtava kiitollisuus nousee sydämeen. Kun maailmaa katsoo tarkemmin kiitollisuuden silmin, voimme huomata monia hyviä asioita elämässämme. Näistä kaikista asioista me saamme kiittää Jumalaa.

Sibeliuksen säveltämä virsi 462 Soi kunniaksi Luojan on ollut yksi lempivirsistäni lapsesta saakka. Virsi on kulkenut mukanani elämäni ilonhetkissä, mutta myös vastoinkäymisissä. Sen sanat ovat lohduttaneet ja antaneet toivoa monessa elämäni tilanteessa. Ennen kaikkea virsi on muistuttanut minua Jumalan uskomattomasta luomistyöstä ja valtavasta rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan. Virsi on minun kiitoslauluni ja ylistykseni Jumalalle.

Soi kunniaksi Luojan nyt, virsi kiitoksen, tuon kaiken hyvän tuojan ja suojan ainaisen. Hän Isä, rakkahasti ain vaalii luotujaan, ja kaiken taitavasti hän ohjaa tuolta taivaastaan.

Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa. Hän onneen meidät ohjaa, myös aikaan vaikeaan. Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan.

Siis kiitos, Herra taivaan, kun lahjas meille toit ja päivän työhön vaivaan taas puhtaan leivän soit. Suo, että ilomielin myös jaamme leipämme ja sydämin ja kielin sua lakkaamatta kiitämme. (san. 1-2 Aukusti Waldemar ja 3 Ilta Koskimies)

Marja Lepistö

Lapsityönohjaaja, Pälkäneen seurakunta

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?