Haussa harrastus? – poimimme tarjottimelle kahdeksan erilaista ehdokasta

Pitäisikö aloittaa jokin harrastus?

Poimimme kahdeksan vaihtoehtoa syksyn harrastustarjonnasta.

Cheerleading-ryhmiä on tarjolla ainakin 5–13-vuotiaille.

Tanssia, huutoja ja akrobatiaa

Harrastus: Cheerleading.

Mitä tarvitsen: Sisäliikuntaan soveltuva varustus, ja 7–13-vuotiaiden ryhmissä on hyvä olla stuntteja eli nostoja varten sisäliikuntaan sopivat kengät.

Mitä saan: Cheerleading on monipuolinen joukkuelaji, joka yhdistää tanssia, permanto- ja ilma-akrobatiaa, stuntteja sekä kannustushuutoja.  Ryhmissä harjoitellaan lajin eri osa-alueita, lasten kehitystaso huomioiden.

Mitä vaatii: Innostunutta asennetta lajia kohtaan. Aiempaa kokemusta lajista tai mitään erityistaitoja ei vaadita.

Kommentti: ”Hauska ja monipuolinen joukkueharrastus, joka opettaa lapsia toimimaan ryhmässä.” (Ida Puttonen, toiminnanjohtaja, KU-68)

 

Kieliä opiskellaan opiston ryhmissä tosissaan, mutta ei totisena.

Rentoa ja käytännönläheistä kielten opiskelua

Harrastus: Kielten opiskelu Valkeakoski-opistossa.

Mitä tarvitsen: Opiskelijat hankkivat kurssille oppikirjat. Sanakirja kulkee kännykässä mukana, myös paperiversio käy. Muistiinpanovälineet. Muu materiaali tulee opettajalta.

Mitä saan: Vähäinenkin kielitaito on avuksi esimerkiksi matkustaessa. Esimerkiksi Venäjällä kyrillisten kirjainten osaaminen helpottaa kohdemaassa liikkumista olennaisesti. Kielten opiskelu on erinomaista aivovoimistelua. Rennossa ryhmässä opiskelu on myös mukavaa sosiaalista kanssakäymistä. Myös suomen kielen ja kulttuurin ymmärrys kasvaa ja tehokkaisiin viestintätapoihin tulee kiinnitettyä huomiota. Tulee tietoiseksi maiden välisistä kulttuurieroista ja poikkeavistakin elintavoista.

Mitä vaatii: Tärkeintä on avoin ja ennakkoluuloton mieli. Vanhat muistot keskikouluaikaisesta vieraiden kielten opiskelusta kannattaa unohtaa! Kielikursseilla on eri tasoryhmiä. Oppimista auttavat oma kiinnostuneisuus, myönteinen uteliaisuus, rohkeus, sinnikkyys, keskittyminen – tosissaan, mutta ei totisena – ja avarakatseisuus.

Kommentit: ”Kielten opiskelu on hauskaa ja hyödyllistä kaikenikäisille. Kannattaa tulla toteamaan, kuinka kielten opiskelu on muuttunut käytännönläheisemmäksi.” (Kirsi Natukka, venäjänopettaja Valkeakoski-opiston Kangasalan ryhmissä.) ”Meille kielet eivät ole vieraita.” (Päivi Niemelä, Valkeakoski-opiston espanjan-, ranskan- ja ruotsinopettaja, Kangasala)

 

 

Vatialan kirjaston lukupiirin perusti Helena Lehtonen kolme vuotta sitten. Nyt vetäjänä toimii Kaisu Hermanfors.

Uusia näkökulmia kirjoista ja elämästäkin

Harrastus: Lukupiiri Vatialan kirjastossa.

Mitä tarvitsen: Lukupiiriin ei tarvitse varsinaisesti välineitä. Vatialan kirjastovirkailijat tilaavat kullekin piiriläiselle luettavan teoksen. Piirissä tehdään lukupäiväkirjaa yhdessä, ja arvioitavan teoksen valinnut kirjaa siihen yhteisen kokemuksen.

Mitä saan: Lukupiiri mahdollistaa kokemuksen jakamisen ja eri näkökulmien avautumisen teoksesta ja näistä keskustelemisen sekä merkittävänä osana myös kokemusten liittämisen nyky-yhteiskuntaan ja elämään, ehkäpä henkilökohtaisella tasollakin. Lukukokemuksesta jää näin jälki, se on yksin luettua kokemusta pysyvämpi. Lisäksi tulee luettua sellaisia teoksia, joita ei itse osaisi etsiä.

Mitä vaatii: Lukupiiri ei vaadi muuta kuin teoksen lukemisen. Piirissä osallistumisen asteen ratkaisee jokainen itse, mutta puheenvuoro varataan kaikille.

Kommentti: ”Olen vasta aloittelemassa vetäjän roolia mutta olen ollut mielelläni mukana ja saanut arvokkaita toisten näkemyksiä ja kokemuksia teoksien kautta eletystä elämästä. Lukemani teos on ikään kuin jatkanut elämäänsä!” (Kaisu Hermanfors, Vatialan kirjaston lukupiirin vetäjä)

 

Suunnistaa voi yksin tai yhdessä. Kuva: Antti Harkko.

Ulkoilmaa ja löytämisen riemua

Harrastus: Suunnistus.

Mitä tarvitsen: Säänmukaiset liikuntavaatteet ja lenkkarit.

Mitä saan: Raitista ilmaa, kohoavan kunnon, luontoelämyksiä ja kohentuvaa paikallistuntemusta.

Mitä vaatii: Kykyä liikkua ulkosalla.

Kommentti: ”Tavoitteena voi yhtä hyvin olla retkeilytaitojen parantaminen, Jukolan viestiin osallistuminen tai jotain siltä väliltä .” (Jaana Pietilä-Annala, Kangasala SK)

 

 

 

Rentoutumista arjen keskellä

Harrastus: Käsityöt

Mitä tarvitsen: Käsityöharrastuksessa pääsee alkuun varsin vähillä varusteilla. Villasukkien neulomiseen riittävät sopivan vahvuiset sukkapuikot ja lanka. Lisäksi tarvitaan ohjeita: niitä löytyy massoittain internetistä.

Mitä saan: Rentoutumista hektisen arjen keskellä – käsityöt saavat ajatukset pois työstä ja auttavat tutkitusti palautumaan. Lisäksi säästät rahaa, jos valmistat itse vaikkapa vaatteita.

Käsityöharrastuksessa pääsee alkuun varsin vähillä hankinnoilla. Hyvät langat ja sukkapuikot riittävät.

Mitä vaatii: Kärsivällisyyttä – mutta aina voi aloittaa jostakin pienestä työstä. Heti alkuun ei kannata haukata liian isoa palaa. Käsityöharrastus sopii kuitenkin kaikenikäisille ja kaikenlaisille ihmisille, vaikka koulun käsityöopetus ei olisi ollut elämän paras kokemus. Moni on huomannut digikaudella, ettei se sukan kantapää olekaan enää niin mahdoton tehdä, koska netistä löytyy paljon yksityiskohtaisia ohjeita.

Kommentti: ”Käsitöitä voi harrastaa myös ryhmässä ohjaajan johdolla. Esimerkiksi taitokeskukset ovat tähän loistavia paikkoja. Kurssit ovat kohtuuhintaisia, tarjolla on materiaaleja ja ammattimaista neuvontaa. Ryhmässä on hyvä ottaa haltuun erityisesti uusia tekniikoita, koska apua on aina saatavilla.” (Tuula Ruusumaa, Taito Pirkanmaan toiminnanjohtaja.)

 

 

 

Tanssi antaa virtaa. Kuva: Studio Move / Mikko Karsisto

Tanssi herättää luovuuden

Harrastus: Tanssi.

Mitä tarvitsen: Mukavat tanssiin sopivat, joustavat vaatteet.

Mitä saan: Opit uutta ja koet onnistumisen hetkiä tanssin ja liikunnan parissa. Opit käyttämään kehoasi ja liikkumaan musiikin tahtiin. Löydät uusia ystäviä.

Mitä vaatii: Tanssimiseen tai tanssiharrastuksen aloittamiseen ei ole vaatimuksia. Tunneille voi tulla juuri  sellaisena kuin on.

Kommentti: ”Tanssi antaa itseluottamusta, ryhtiä ja auttaa löytämään uuden tavan liikkua. Tunneilla kehittyy liikkuvuus ja kehonhallinta, rytmitaju ja ilmaisu – tanssi herättää luovuuden!  Kangasalla harrastavat niin pienet kuin nuoretkin, lastentanssista showtanssiin ja streettanssiin. Eri ryhmiä on 3–17-vuotiaille.” (Anna Sillanpää, Studio Move)

Jääkiekko ei katso ikää.

Jääkiekkoa kaiken ikää

Harrastus: Jääkiekko.

Mitä tarvitsen: Jääkiekkovarusteet – hyvään alkuun pääsee luistimilla.

Mitä saan: Joukkuekavereita, punaiset posket, mahdollisesti läpi elämän kestävän harrastuksen.

Mitä vaatii: Kirkasta katsetta ja innostumista.

Kommentti: ”Kiekkoa läpi elämän.” (Kangasalan Kisa-Eaglesin valmennuspäällikkö Akseli Aalto)

 

Itsensä haastamista ja vesiurheilua

Harrastus: Uimahyppy.

Mitä tarvitsen: Liikuntavaatteet kuivaharjoitteluun. Kuivaharjoittelu tehdään ilman kenkiä. Lisäksi tarvitaan uimapuku, joka ei valahda päältä hypätessä: tytöille ja naisille riittävän tiukka kokouimapuku ja miehille riittävän tiukka uima-asu. Veteen tullaan kovaa, joten uimapuvun tulee pysyä päällä. Puvun suhteen on noudatettava uimahallin sääntöjä. Juomapullo kannattaa olla mukana.

Uimahyppäämisessä on tärkeintä halu kehittyä ja haastaa itseään. Aiemmalla urheilutaustalla ei ole merkitystä. Lajin voi aloittaa heti uimataidon kehityttyä ja sitä voi harrastaa missä iässä tahansa.

Mitä saan: Uimahyppyjä voi tehdä harrastuspohjalta ja siinä voi myös kilpailla. Uimahyppääjä saa lajista monipuolista harjoittelua – taidot lajissa kehittyvät niin kuivaharjoittelussa kuin altaassakin. Uusia hyppyjä harjoitellaan aina ensin kuivalla maalla ja moni pitää erityisesti trampoliiniharjoituksista. Kaikki kehittyvät uimahypyssä eri tahtiin, joten kolmesta tai viidestä metristä mennään hyppäämään vasta sitten, kun uskallus ja taidot sallivat. Lisäksi, vaikka uimahyppy on yksilölaji ja vain oma suoritus merkitsee, harrastusryhmästä saa aina kaupan päälle ryhmän tuen.

Mitä vaatii: Lajissa pärjäävät parhaiten ihmiset, jotka haluavat haastaa itseään. Lajissa työskennellään myös pelon tunteen kanssa – vaikka uusia hyppyjä harjoitellaankin ensin kuivalla maalla, hyppääminen on silti jännittävää varsinkin, kun uusi hyppy tehdään ensimmäisen kerran. Lajin harrastamisen voi aloittaa kuka tahansa iästä riippumatta – Suomen vanhin uimahyppääjä on noin 90-vuotias ja lajin voi aloittaa heti, kun on uimataitoinen. Vaatimuksena on, että altaasta pystyy uimaan itse pois. Aiemmalla liikuntataustallakaan ei ole merkitystä, sillä harjoituksissa tehdään myös yleisiä lihaskuntoharjoituksia. Mukaan voi siis lähteä taustasta ja iästä riippumatta.

Kommentti: ”Lajin harrastaminen kannattaa, jos on kiinnostusta veteen hyppäämiseen. Harjoituksissa tätä opetellaan tekemään turvallisesti. Aloitusiällä ei ole väliä – itse aloitin uimahyppäämisen 40-vuotiaana. Moni vanhempi on esimerkiksi tullut lajin pariin vanhempi-lapsiryhmistä. Myös meillä alkaa mahdollisesti uusi vanhempi-lapsiryhmä syyskuussa.” (Anna Berko-Boateng, Mansen Molskis Oy)