Kalliiksi tulee, mutta ei ole varaa olla rakentamattakaan. Kangasalan kaupungilla on meneillään useita isoja hankkeita: Lamminrahkan uuden asuin- ja työpaikka-alueen infraa rakennetaan parhaillaan, ja Saarenmaan alue on yleiskaavoituksen vaiheessa. Samaan aikaan alkaa rakentua Tarasten kiertotalousalue. Edessä ovat siis ennätykselliset investointivuodet.
Vaikka satsaukset ovat suuria, ne kannattaa Kangasalan kehitysjohtaja Patrik Marjamaan mukaan ilman muuta tehdä: Kangasalan tulee kehittää elinvoimaansa ja pysyä mukana seudullisessa kilpailussa asukkaista ja yrityksistä sekä ylipäätään tarjota sijoittumismahdollisuuksia voimakkaasti kasvavalla kaupunkiseudulla asukkaille ja yrityksille.
– Investoinnit myös maksavat itsensä takaisin tietyllä aikavälillä, Marjamaa muistuttaa.
Kehitysjohtaja vakuuttaa, että suurten hankkeiden riskit ja hyödyt on huolellisesti punnittu, ja että riski- sekä talousvaikutusten arviointia päivitetään töiden ja suunnitelmien edetessä säännöllisesti.
– Isojen investointien myötä kaupungin lainamäärä joka tapauksessa kasvaa lähivuosina selvästi, ja tärkeää onkin pitää lainamäärän kehitys hallinnassa. Meidän tulee katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja huolehtia jatkuvasta kehittymisestä ja käynnissä olevien hankkeiden onnistumisesta, Marjamaa näkee.
Hän muistuttaa, että Tarasten aluetta kehittää yksityinen toimija Tarasten Kiertotalousalue Oy, jolle kaupunki on vuokrannut omistamiaan maa-alueita kiertotalousaluetta varten.
– Tarasten alueen kehittäminen ei rasita kaupungin investointiohjelmaa vaan tuo vuotuisia vuokratuloja sekä lisää talouden aktiviteettia ja verotuloja alueen kehittymisen myötä.
Kuvassa Lamminrahkassa rakenteilla olevaa Mossin puistokatua ja vasemmalla tulevan liikuntapuiston aluetta. Kuvan poikki menevä metsäautotie halkaisee koulukeskuksen tontin eli metsäiset alueet Mossin puistokadun vasemmalla puolella ovat Lamminrahkan koulukeskuksen tonttia.
Lähivuosien suurin yksittäinen investointikokonaisuus on Lamminrahka, jonka rakentamiseen kuluu kymmeniä miljoonia euroja. Kangasala investoi lähivuosina tuntuvia määriä alueen infraan, kouluun ja pienten lasten yksikköön. Yksistään eritasoliittymän rakentaminen maksoi 6,9 miljoonaa euroa, ja yhtenäiskoulun tavoitehinta-arvio on 37,3 miljoonaa. Vuonna 2023 valmistuvassa pienten lasten yksikössä tulevat toimimaan varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetuksen luokat 1–2. Pienten lasten yksikön yhteyteen rakentuu yhtenäiskoulu luokille 3–9.
Kustannuksia jaetaan Tampereen kanssa siten, että koulukeskus rakennetaan Kangasalan ja Tampereen kaupunkien yhteiskäyttöön niin, että Tampere vastaa tulevien oppilasmäärien suhteessa koulun rakentamisen ja ylläpidon kustannuksista. Eritasoliittymän rakentamiseen puolestaan saatiin merkittävä valtionavustus.
– Lamminrahka tuo meille lisää asukkaita, työpaikkoja ja elinvoimaa, ja sitä kautta tulevat maanmyynti ja -vuokratulot sekä verotulot myös aikanaan kattavat alueeseen tehdyt satsaukset, Marjamaa muistuttaa.
3,6 kilometrin pituinen Mossin puistokatu halkoo Lamminrahkaa ja yhdistyy Tampereen puolella Aitolahdentiehen. Rissonkadun urakka Tampereen puolella alkaa lokakuun aikana.
Saarenmaa etenee työpaikka-alueista alkaen
Tampereen Hervannan läheisyydessä sijaitsevalle Saarenmaan alueelle Kangasala suunnittelee uutta suurta työpaikka- ja asuinaluetta. Saarenmaan osayleiskaava on tavoitteena toteuttaa vaiheittain siten, että liikkeelle lähdetään työpaikka-alueista. Alueen rakentuminen ei siis ajoitu päällekkäin Lamminrahkan voimakkaimpien investointivuosien kanssa.
– Lisäksi Saarenmaan kehittämisessä on tarkoitus käyttää kumppanuusmallia, mikä vähentää kaupungin investointirahoituksen tarvetta. Alueen kehittymiseen pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös Tampereen seudun kehä 2:n toteuttamisaikataulu, Marjamaa huomauttaa.
Uusien alueiden rakentumisen lisäksi Kangasala toteuttaa lähivuosina viime keväänä hyväksyttyä päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmaa, jonka toimenpiteet kohdistuvat jo olemassa oleville alueille. Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmaan on kirjattu toimenpide-ehdotuksiksi muun muassa uuden koulun rakentaminen Kuhmalahdelle ja Ruutanaan sekä uusien päiväkotien perustamisia ja vanhojen lakkauttamisia. Myös Kirkkoharjun koulun peruskorjaus, käyttömahdollisuudet ja mahdollinen purku tulevat selviteltäviksi. Samalla kartoitetaan sijoituspaikkaa mahdolliselle uudelle koululle keskustan alueella.
Lamminrahkan ensimmäisten kortteleiden rakennuttajat valittiin kesäkuussa. Kangasalalaisen Rakennusliike J. Malm Oy:n suunnitelmissa on rakennuttaa alueelle kolme isompaa kerrostaloa, rivitalo ja pari erillistaloa. – Suunnitelmamme saattavat toki vielä jalostua matkan varrella, mutta rakennuttajilta edellytetystä monimuotoisuudesta pidämme toki kiinni, Rakennusliike J. Malm Oy:n toimitusjohtaja Mikko Suopanki toteaa. Havainnekuvassa on yksi Malmin Lamminrahkaan kaavailemista taloista. Kuva: Himla Architects
Korona ei ole juuri kiusannut
Koronavirusepidemia ei ole toistaiseksi vaikuttanut oleellisesti kaupungin suurten hankkeiden läpivientiin. Marjamaan mukaan Kangasalan kasvu on jatkunut korona-aikanakin vahvana, ja isot rakentamishankkeet ovat edenneet suunnitellusti.
– Toki koronaepidemia on tuonut vaikeuksia suurelle joukolle yrityksiä ja lisännyt olennaisesti myös työttömyyttä. Tämä heijastuu väistämättä myös kuntien verorahoitukseen valtion väliaikaisesta lisärahoituksesta huolimatta, joten talouden kokonaishallinta ja investointien perusteellinen valmistelu korostuvat jatkossa entisestään, hän lisää.
Lue myös:
Viimeisimmät kommentit