Lukijan runo: Sinä yönä lehti ei tullut

Emme saaneet unta. On marraskuu. Koronaa ja kaikkea kuulee läheisistä, isänpäivänä menneistä. Kolmelta yöllä nousit ja nostin jalkani ylös, otit siitä kiinni, kuten aina, silloin kun olen hereillä. En minäkään saa unta, aletaanko ryyppäämään. Tiedän, en usko suhteeseemme itsekään, puhutaanko meistä?

Miksi mökillä on lumilapio? Emme ole koskaan siellä, kun on lunta.

On ihanaa keskustella todella tärkeistä asioista, noista mitä ovat nyt sinä ja minä. Niistä, sana on nykyään pelottava, on kaikki tavattava uudelleen. Niistä, ajoista puheen ollen, muistatko.

Postilaatikko ei rämähtänyt. Uutisia ei tullut. Mikään valtio ei kämähtänyt. Puhuivat vain hullut johtamatta muuta, kuin pientä, hyvin pientä maailmaa.

Seppo Koivula

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?