Erilainen joulu 2020

Seppo Jarva.

Meneillään oleva vuosi muistetaan pitkään. Luulenpa, että kuluneet kuukaudet ovat olleet – eri tavalla – raskaita meille kaikille. Toisille vuosi on tuonut mukanaan yksinäisyyttä ja lähimmäisten kaipuuta, toisille se on tuonut mukanaan jatkuvasti muuttuvia toimintaohjeita, meille kaikille se on tuonut mukanaan epätietoisuutta ja ehkä myös pelkoa. Vuosi on myös haastanut meitä kaikkia miettimään sitä, miten voimme pitää yhteyttä toinen toiseemme, miten saamme kauppa- ja apteekkiasiamme hoidettua, miten voimme liikkua paikasta toiseen, miten tervehdimme toisiamme kättelyn ollessa kiellettyä?

Kun fyysinen läheisyys on ollut kiellettyä, ilmeet ja sanat ovat saaneet entistä suuremman merkityksen. Kun kasvotkin pitää peittää maskilla, jäljelle jäävät vain sanat. Sanoilla onkin suuri merkitys. Sanoilla voimme osoittaa välittämistä, kiintymystä, lämpöä ja hyväksyntää. Tällaisilla sanoilla on tänä aikana ja tänä jouluna kysyntää. Monet jouluun liittyvät tavat, jouluaaton sukutapaamiset, Kauneimmat Joululaulut, hautausmaahartaudet ja joulukirkko ovat tänä jouluna vain mielessämme eläviä toiveita. Satunnainen rupatteluhetki naapurin kanssa, ystävälle lähetetty joulukortti, kaukaiselle sukulaiselle soitettu puhelu, yksinäiselle ihmiselle lähetetty tekstiviesti tai kirje voikin olla näinä päivinä tärkein joulumielen tuoja.

Joulua edeltävien adventtisunnuntaitten tekstit antavat tilaa paitsi Jeesuksen sanoille myös hänestä sanotuille sanoille! Johannes Kastaja tiivistää oman sanomansa Jeesuksesta kolmannen adventtisunnuntain evankeliumitekstissä näin: ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.” Näissä muutamassa sanassa on joulun koko syvyys ja salaisuus! Onko meillä halua, kykyä ja uskallusta seurata ”omaa tähteämme” syntyvän seimenlapsen luokse? Onko meillä paimenten tavoin sisäinen pakko ”jättää arkinen työmme ja elämämme” ja lähteä kumartamaan syntynyttä maailman Vapahtajaa.

Jos lähdemme tuolle matkalle, opimme näkemään pienessä Joulun Lapsessa hänen suuruutensa ja hänen vielä piilossa olevan kuninkuutensa! Jos lähdemme tuolle matkalle, ymmärrämme olevamme riippuvaisia tuosta pienestä lapsesta. Tuon oivalluksen äärellä hän saa ”kasvaa” ja me saamme tulla pienemmäksi. Siis – emme joudu tulemaan vaan saamme tulla pienemmäksi. Juuri pieninä, paimenten kaltaisina ihmisinä, saamme liittyä luottavaisesti kirkkaiden ja kauniisti laulavien enkelien uskontunnustukseen ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.” Kun näin teemme, uskontunnustus muuttaa muotoaan. Voimme sanoa: ”Meille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja” tai ”Minulle on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja.”

Toivotan kaikille omasta ja Kangasalan seurakunnan puolesta Siunattua Joulun aikaa ja Onnellista Vuotta 2021!

Seppo Jarva, kirkkoherra

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?