– Kylämme on viimeisen sadan vuoden aikana kokenut melkoisia muutoksia, Rautajärven historia -näyttelyn kokoaja Kirsi Oesch kertoo.
Rautajärvellä oli 1920-luvulla kaksi kartanoa, Rautajärven ja Kantolan kartanot ja maanomistus oli näiden kahden suurtilan hallussa. Muutos alkoi sisällissodan jälkeen säädetystä torpparilaista.
– Vuosikymmenen lopulla New Yorkin pörssiromahdus aiheutti maailmalaajuisen laman ja konkurssiaallon. Toisen maailmasodan jälkeen Rautajärvellekin asutettiin Karjalassa kotinsa menettäneitä.
1940-luvun lopulla kylässä oli lähes 120 tilaa, joiden koko oli keskimäärin joitakin kymmeniä hehtaareja. Asukkaita oli parhaimmillaan melkein 1200.
– Vakituisten asukkaiden määrä kääntyi laskuun jo 50-luvun alussa. Tällä hetkellä Rautajärvellä on noin 350 asukasta. Kausiasukkaita on huomattavasti enemmän, arviolta 640 henkilöä ja alueen käyttö taitaa osa-aikaistua edelleen.
Kylän historiaa 500 vuoden ajalta
Rautajärven historia -näyttely tarjoaa kävijöille kokonaiskuvan Rautajärven kylän tarinasta. Esillä on satoja vuosia vanhoja karttoja, asutushistorialuetteloja, tunnelmallisia vanhoja, väritettyjä kuvia, Toimi Kaukosen keräämiä lehtileikekollaaseja sotien jälkeisiltä vuosikymmeniltä, tarinoita kylän asukkaista ja paljon muuta.
– Tarkoituksena oli pitää luentotilaisuus, mutta koronan vuoksi muutimme suunnitelman näyttelyksi hyvissä ajoin. Parissa kuukaudessa ehdimme kokoamaan näyttelyyn merkittävän kuva- ja kartta-aineiston, Kirsi Oesch kertoo.
Rautajärven kylän omistukseen liittyviä asiakirjoja on Ruotsin valtion arkistossa tallella 1500-luvun alkupuolelta saakka. Ensimmäinen maininta historiasta löytyy kuitenkin jo vuodelta 1434, jolloin käräjäoikeudessa on tehty merkintöjä rautajärveläisten ja luopioislaisten rajariidoista.
– Voi sanoa, että tämä on Rautajärven kirjoitetun historian myyttinen alkupiste.
Oesch kertoo, että Rautajärven alue oli 1400-luvulta alkaen aatelisten omistuksessa. Koska nämä olivat suojassa valtion verotukselta, juuri mitään asiakirjoja tuosta ajasta ei ole tallella. Siksi kylän historian katsotaan alkaneen ensimmäisistä omistajien tilinpidon merkinnöistä, jotka ovat vuosilta 1526 ja 1532.
– 500-vuotisjuhla on tulossa. Toivottavasti saamme kylälle siihen mennessä oman historiateoksen.
Tarinoita tarvitaan
Kirsi Oesch toivoo, että mahdollisimman moni kävisi näyttelyssä kertomassa omia muistelutietojaan. Oesch on itse paikalla koko näyttelyn ajan. Muisteluhistoriaa kerätään myös näyttelyn jälkeen.
– Muisteluhistoria on omia tai kuultuja tarinoita. Kaikkien muistot ovat tärkeitä.
Tarinat herättävät historian eloon ja syventävät ihmisten suhdetta asuinseutuunsa. Esimerkkinä Oesch mainitsee Rautajärven Roger Mooren, Taisto Heinosen.
– Heinonen asui talossa, jonka purimme torppakylää varten ensimmäisenä.
Talon hirret käytetään uudelleen saunaksi, jolloin uudella rakennuksella on historia jo syntyessään.
– Vanhat hirret ovat lisäksi erinomaista ja tervettä rakennusmateriaalia. Toivomme, että muutkin rohkaistuvat pitämään yllä tai kunnostamaan vanhoja hirsitaloja.
Heinonen eli Rautajärvellä suurten murrosvuosien aikaan 1938 – 1987. Lapsena hän näki kylän kasvun, kun saha, meijeri ja isot tilat tarjosivat työtä monille.
– Edelleen elämme alueella, mistä ruoka ja puu tulevat. Lisäksi meillä on tarjota hyvää elämää, Oesch toteaa.
