Digipalveluissa on huikea potentiaali

”Eri toimialoja yhdistävä kaupungin digityöryhmä on todella tarpeellinen jo siksi, että erilaisuudestamme huolimatta asiakkaat näkevät meidät yhtenä toimijana. Lisäksi näissä asioissa tehdään paljon tosi hyvää työtä, ja olisi sääli, jos onnistumistarinat ja parhaat käytännöt jäisivät jakamatta”, sanoo Kangasalan digityöryhmän puheenjohtaja Reetta Kotovaara-Tavasti.

Reetta Kotovaara-Tavastin ihannemaailmassa asukkaat eivät asioisi virastolla tai välttämättä edes täyttäisi lomakkeita internetissä – asiat vain hoituisivat.

Kunta tarjoaisi omalla aktiivisuudellaan valmiita ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin, ja kuntalaisen tehtäväksi jäisi painaa OK-linkkiä, mikäli vain kokee ehdotuksen itselleen järkeväksi.

– Nythän ihmisten on oltava itse aktiivisia ja esimerkiksi haettava varhaiskasvatuspaikkaa, vaikka kunta voisi tarjota palvelua ja ehdottaa paikkaa vanhempainvapaan päättyessä, Kangasalan kaupungin laskentapäällikkö Kotovaara-Tavasti huomauttaa.

Hän on oman työnsä ohessa toiminut kaupungin digityöryhmän puheenjohtajana vuodesta 2017. Kymmenkunta kertaa vuodessa kokoontuvaan työryhmään kuuluu kaikkiaan 15 henkilöä kaupungin hallinnon eri toimialoilta. Se toimii kaupungin kokonaisnäkemyksen kokoajana ja edustajana seudullisissa ja organisaation sisäisissäkin digiasioissa.

– Työryhmän rooli korostuu myös siinä, että suurin ymmärrys ja osaaminen asiakkaiden palvelemisesta on niin sanotusti kentällä – jossa tekijöillä sitten on ymmärrettävästi vähemmän aikaa käytettäväksi palveluiden varsinaiseen kehitystyöhön.

Kotovaara-Tavastin mielestä digitaalisissa palveluissa on huikea potentiaali helpottaa ihmisten arkea. Esimerkiksi digitaalinen viranomaisyhteistyö kunnan, Kansaneläkelaitoksen, verohallinnon ja väestötietojärjestelmää ylläpitävän Digi- ja väestötietoviraston kesken voisi mullistaa monia toimintatapoja.

– Lisäksi digitaaliset palvelut tekevät mahdolliseksi yhdenvertaisen palvelutason sekä osallisuuden erityisryhmille, ja yhdenvertaisuuden lisääminen on tärkeää julkisen toimijan kannalta. Myös toimintavarmuus, saavutettavuus ja tietosuojakysymykset ovat kunnilla isossa roolissa – niiden kustannuksella palveluja ei voi kehittää.

Kuntien digipanostuksia ohjaa myös se, että toiminta on suurelta osin lakisääteistä eikä asiakasvalintaan tai liiketaloudelliselta kannalta kannattamattomien toimintojen karsimiseen ole mahdollisuuksia.

Kotovaara-Tavasti ei osaa sanoa, heijastuuko yksittäisen kunnan satsaus digiasioihin suoraan esimerkiksi muuttoliikkeeseen.

– Parhaimmillaanhan digitalisaatio ei näytä yhtään miltään. Jos kunta kuitenkin onnistuu näyttäytymään sujuvan arjen ja asiakkaan kuuntelemisen kuntana, uskon sillä olevan vaikutusta. Me Kangasalla olemme viime vuosina kouluttaneet henkilöstöä asiakaskokemuksen kehittämiseen ja teemme parhaamme täyttääksemme palvelulupauksemme ”Vaatimattomasti paras palveluasenne”. Arvostamme asiakkaidemme palautetta ja keräämme sitä eri kanavissa. Minulle saa mielellään suoraankin laittaa Kangasalan sujuvaan digiarkeen liittyviä kehitysehdotuksia.

 

Töölön Ketterä huipensi koko kaupungin kevätjuhlan, joka oli seurattavissa Kangasalan kaupungin omalla Youtube-kanavalla. Kuva: Kangasalan kaupunki.

Tapahtumatkin digitalisoituvat

Vuonna 2020 alkanut koronavirus ja sen leviämisen estämiseksi tehdyt toimenpiteet kurittivat tapahtuma-alaa. Monet tapahtumat jouduttiin kokonaan perumaan tai ainakin järjestämään täysin uudella tavalla. Kangasalla järjestettyjä tapahtumia koronavirus ei kuitenkaan pysäyttänyt – siitä huolen pitivät virtuaaliset tapahtumat sekä virtuaalisuutta ja tosielämää yhdistävät tapahtumahybridit.

Virtuaalisesti tai tapahtumahybridinä järjestettiin esimerkiksi virtuaalikonsertti, koko kaupungin kevätjuhla, lasten löytöretki- ja Euroopan liikkujan viikko, kauhujen Kangasala, itsenäisyyspäivän juhla, jouluikkunagalleria, uudenvuodenaatto sekä joukko pienempiä tapahtumia. Myös galleriatoimintoja muutettiin virtuaaliseen suuntaan ja muun muassa virtuaaligalleria perustettiin Kangasalan kaupungin kulttuuripalveluiden verkkosivuille.

– Koronaviruksesta huolimatta ja ehkä jopa sen vuoksi ihmisillä on ollut tarve päästä tapahtumiin, nauttia niiden tarjoamia elämyksiä ja unohtaa hetkeksi arki ja erityisesti koronaviruksen siihen tuomat rajoitukset ja muutokset, arvioi kaupungin tapahtumakoordinaattori Isabella Rossi.

Hänen mukaansa virtuaalitapahtumat ovat uutuudestaan huolimatta onnistuneet erittäin hyvin ja suuri yleisö on löytänyt tapahtumien pariin.

– On hassua, että meillä on jo pitkän aikaa ollut valmiudet tuottaa ja vastaanottaa digitaalisia tapahtumasisältöjä, mutta toimenpiteitä niiden kokeilemiseksi tai kehittämiseksi ei tätä ennen ole alettu tehdä. Maailmalla on jo vuosia sitten järjestetty ensimmäisiä hologrammikonsertteja ja erilaiset video- ja äänimuotoiset sisällöt ovat jo pitkän aikaa olleet kaikkien käytössä omassa puhelimessa.

Virtuaalitapahtumat tai niiden hybridit tarkoittavat käytännössä tapahtumia, joissa ihmiset valitsevat sijaintinsa tai liikkuvat tarpeen mukaan valitsemanaan ajankohtana, mutta virtuaaliset sisällöt tulevat digitaalisena älylaitteen kautta. Tapahtumiin voi osallistua esimerkiksi tuottamalla sisältöä ja niiden yhteisöllisyys syntyy käyttäjien vuorovaikutuksesta esimerkiksi keskustelukenttien kautta.

Esimerkiksi Kauhujen Kangasala -tapahtumassa ihmiset kiersivät kauhukierroksen itselleen parhaiten sopivana ajankohtana, joko kauhutyylisesti tai tavallisiin vaatteisiin pukeutuneena ja katsoivat sisällöt QR-koodien kautta aukeavilta videoilta. Tapahtumaan kuului myös muutamia pienempiä tapahtumia, kuten Lepokodin kauhukahvila sekä hautausmaakierros Kangasalan vanhalla hautausmaalla. Videoilla näyttelivät, tarinan käsikirjoittivat ja sen ohjasivat vapaaehtoiset kaupunkilaiset.

Kauhujen Kangasala oli niin suosittu, että se tullaan toteuttamaan myös kuluvana vuonna. Tapahtuman ensimmäinen suunnittelupalaveri järjestetään maaliskuussa.

Vuonna 2021 uutuutena kaupungin järjestämissä tapahtumissa tullaan näkemään muun muassa virtuaalitapahtumia, joiden tavoitteena on tuoda kaupunki ja kaupungin päättäjät lähemmäs kaupungin asukkaita sekä edistää vuoropuhelua näiden välillä. Ensimmäisenä järjestetään Teams-livetapahtuma, jossa kaupunkilaisilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä kaupunginjohtaja Oskari Auviselle.

– Lisäksi hybriditapahtumia tullaan varmasti järjestämään myös tulevaisuudessa. Kangasalan kaltaisessa pitkässä kaupungissa, jossa etäisyydet ovat pitkät, virtuaalisuutta ja läsnäoloa yhdistävät tapahtumat ovat paremmin kaikkien saavutettavissa ja ilahduttavat siten koko kaupunkia, tapahtumakoordinaattori Rossi miettii.

Tulevaisuus näyttää, miten virtuaalitapahtumat tulevat Kangasalla kehittymään. Varmaa on, että niiden antama lisäarvo tapahtumille on tullut jäädäkseen.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen kohtaa asukkaat sähköisesti helmikuussa. Kuva: Opa Latvala.

 

 

 

Näitä Kangasalla käytetään jo nyt

- Digitaaliset oppimisympäristöt

- Sähköinen varhaiskasvatuspalveluihin hakeutuminen sekä asiointi verkossa

- Lapsen varhaiskasvatuskeskustelu verkossa

- Lupapiste

- Latu- ja kiintorastikartat

- Venepaikat, uimakoulut ja liikuntaryhmät verkkokaupassa

- Apurahojen ja stipendien haku suomi.fi-lomakkeilla

- Facebookin livejumpat ja kirjaston satutunnit

- Omaolon koronaoirearvio

- e-Ehkäisyneuvola

- Kotihoidon etähoiva

 

 

 

Näitä Kangasalla käytetään pian

- Nuorten harrastuspassi

- Sähköinen avustusten haku

- Robotiikkahanke: Varhaiskasvatuksen automaattipäätökset

- Etäopetuskäytännöt myös normaaliin arkeen

- Soten uusi web-ajanvaraus

- OmaOlo laajemmin käyttöön (mm. kaikki oirearviot, palvelutarpeen arvioinnit ja määräaikaistarkastukset)

- Osallistuva budjetointi

 

 

Digitaalisuuden visioita:

- 24/7 asiointi

- MinunAsiani -portaali

- Automaattipäätökset

- Maksaminen ilman laskutusta

- Elämäntapahtumalähtöinen palvelujen suosittelu

- Tekoälyavusteinen ilmiöiden ja trendien tunnistaminen

- Älykkäiden ja muuntuvien tilaratkaisujen suunnittelu

- Yhteisölliset osallistumis- ja palvelualustat

Digitaalinen oppimateriaali – paljon enemmän kuin näköispainos?

Digitaalisuus opetuksessa voi olla paljon enemmän kuin oppikirjan sähköinen näköispainos. Visioissa hologrammit ja robotit voivat toimia opettajina ja virtuaaliympäristöt yhdessä älylasien kanssa viedä oppilaat tulivuoren sisälle, kalan suuhun, kaukaisille planeetoille tai suorana lähetyksenä vieraisiin maihin. Erilaisille oppijoille voisi olla tarjolla erilaista oppimateriaalia – oli se sitten tekstiä, kuvia, videoita tai jotakin muuta.

Tärkeintä kantavaa ajatusta digitaalisuuskaan ei kuitenkaan muuta: jokaisen ihmisen sisällä on kukka – jokin asia, jossa juuri hän on kauneimmillaan.

 

Digi koulumaailmassa, nyt ja tulevaisuudessa:

- Robotiikka ja virtuaalilasit

- Digitutor-opettajat ja oppilasagentit

- Action Track

- Etäopetus poissaolotilanteissa

- AIXR -tekoäly ja laajennettu todellisuus

- Oppimisanalytiikka

- Tekoälyavusteinen yksilöllisen oppimisen tukeminen

- Virtuaaliset tiimit eri koulujen välillä

- Robotit, hologrammit ja avattaret opettajina

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?