Mirja Aakkulan muistolle

Mirja Aakkula.

In memoriam ­– Mirja Kaarina Aakkula (18.11.1945–21.11.2020)

Sisareni Mirja syntyi mummun luona Orimattilan Luhtikylässä. Hän painoi syntyessään kolme ja puoli kiloa. Tapahtuma oli onnellinen perhetapahtuma Sirkka ja Reino Aakkulan perheessä, johon oli ensimmäistä lasta odotettu neljä vuotta sodan aikana.

Mirja kasvoi herttaisena kiharapäänä kaikkien iloksi kouluikään asti. Siihen aikaan meidän kulmilta mentiin naapurikuntaan Kuhmalahdelle kouluun. Pohjassa oli uusi koulu ja Mirja kävi sitä vaaditut 4 vuotta ja pyrki sitten oppikouluun.

Vanhempamme halusivat antaa meille tämän mahdollisuuden siirtyä ehkä maatilan töistä virkanaisen rooliin. Mirjan koulunkäynti oli tasaista ja lukiossa hän meni matematiikkalinjalle, missä luettiin enemmän fysiikkaa ja kemiaa eikä lainkaan uutta kieltä, joka oli englanti.

Mirja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1964. Hän oli jo kouluaikana auttanut vanhempiamme maatilan töissä. Isämme halusi opettaa ne meille. Samalla hän halusi, että opimme auttamaan, koska hän oli maksanut koulunkäyntimme.

Lukion jälkeen Mirja kävi Tampereella kauppaopiston ja hän valmistui ylioppilasmerkonomiksi. Sen jälkeen hän hakeutui opiskelemaan taloustieteitä Tampereen yliopistossa. Siellä monet oppikirjat olivat englanninkielisiä ja hänen täytyi jatkuvasti opetella englantia, vaikka opetus oli suomenkielistä.

Opiskeluaikanaan Mirja kävi töissä Tukholmassa liikennelaitoksen johtajan perheessä ja liikennelaitoksen konttorissa. Hän oppi puhumaan ruotsia ja haki kansainvälisen opiskelijavaihdon kautta töihin myös Kööpenhaminaan. Kun tilaisuus tuli, hän meni harjoittelemaan myös Esseniin ja Düsseldorfiin, missä hänen hyvä koulusaksansa riitti selviämään käytännön haasteista.

Opiskeluaikana hän solmi monia ystävyyssuhteita eri maiden opiskelijoiden retkillä ja illanvietoissa. Kun hän valmistui taloustieteen kandidaatiksi, (laudaturtyö koski maatalouden verotusta). hän pääsi töihin Kalvolan kunnanvirastoon ja Hämeen lääninhallitukseen, missä hän toimi notaarina eri osastoilla

Hämeenlinnassa hän oli mukana SPR-toiminnassa.

1980-luvun puolivälissä hän halusi vaihtaa alaa ja hän suoritti Vaasassa rakennusinsinöörin tutkinnon. Samaan aikaan hän löysi itselleen kumppanin, jonka kanssa hän 1990-luvun alussa sai kaksoset ja rakensi omakotitalon Mäntsälään.

Kun lapset olivat 4-vuotiaita, hänessä todettiin paksunsuolen syöpä. Se oli ikävää mutta hän jaksoi taistella sen kanssa kaksikymmentäkaksi vuotta hyvien lääkäreiden avulla, koska ilona olivat kasvavat lapset. Mirja vietti paljon aikaa Luopioisissa Kukkian rannalla ja lapsuuden maisemissa.

Hänen luokkatoverinsa kokoontuivat usein ja niissä kokoontumisissa hän kävi mielellään.

Hänen viimeinen kysymyksensä minulle oli: ” Haluatko sinä, että kirjoitan sinulle testamentin?”. Minä vastasin, etten halua, koska en tarvitse sitä.

Hänen 75. syntymäpäivänsä oli viimeisen kahvihetkemme aihe.

Kaipaan häntä hiljaa perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa.

Marjatta Aakkula

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?