Vuosi joka käynnistyi Pitkäjärveltä – korona myllersi arjen jatkuvaan valmiustilaan yhdessä viikonlopussa

Pitkäjärven koulu nousi valtakunnallisen mediahuomion keskipisteeksi maaliskuussa 2020.

Helmikuu 2020. Opetuspäällikkö Merja Lehtonen on seurannut yhä kiihtyvää koronauutisointia ulkomailta. Asia tuntuu vielä kaukaiselta, mutta varautumista viruksen saapumiseen Kangasalle on jo alettu tehdä. Ei mene kauankaan, kun Vantaalla päätyy koululuokkia karanteeniin – ja sitten koittaa lauantai 7. maaliskuuta. Lehtosen saama tieto kertoo korona-altistuksesta Pitkäjärven yläkoulussa. Vielä samana iltana kaupungin tiedottaja Annikka Lampon puhelin piippaa Naantalin kylpylässä, ja sunnuntaille suunniteltu treenipäivä jää odottamaan parempaa aikaa.

Sunnuntaiaamuna Kangasalan valmiusjohtoryhmä, jossa on edustus kaupungin eri palvelukeskuksista, kokoontuu virastotalolla. Mukana ovat myös Pitkäjärven koulun vararehtori Niina Paulanne ja etäyhteyden kautta karanteenissa oleva rehtori Jouni Manni. Lisäksi kokoukseen osallistuu edustajia muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Opetuksen turvalliseksi järjestämiseksi ei nähdä muuta vaihtoehtoa kuin laittaa kaikki oppilaat etäopetukseen viikoksi.

Suuren yläkoulun siirtäminen kokonaan etäopetukseen koronan vuoksi oli ensimmäinen tapaus laatuaan Suomessa.

– Jokainen paikalla ollut varmasti muistaa sen hetken lopun elämäänsä. Valmiita ratkaisuja ei ollut, ja valtakunnallinen mediapaine oli merkittävä. Olimme kuitenkin valmistautuneita, ja tunnelma oli rauhallinen, muistelee kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.

Säännöllinen häiriötilanteiden harjoittelu ja vuodenvaihteessa esimiehille järjestetty kolmiosainen kriisiviestintäkoulutus antoivat varmuutta toimintaan, mutta kiire oli silti vahvasti läsnä.

– Valmiusjohtoryhmäasioiden lisäksi piti valmistella tiedotusta, alkaa selvittää yhteystietolistoja altistuneista terveyspalveluille ja miettiä konkreettisia ohjeita tilanteeseen. Päällimmäiset muistot ovat kiitollisuus siitä, että jokainen hoiti oman tehtävänsä upeasti, kaikki keskittyivät asioiden mahdollisimman hyvään hoitoon ja yhteistyö näytti parhaat puolensa, opetuspäällikkö Merja Lehtonen kertoo.

Apuna olivat Pitkäjärven rehtorit, ja opetuksen johtoryhmästä mukaan apujoukkoihin riensivät kesken sunnuntain vieton rehtorit Mari Saarikko, Minna-Leena Aalto ja Tuomo Myllö. Myös tutor-opettaja Vesa Hursti ilmoitti tutoreiden tulosta mukaan apuun etäopetusjärjestelyissä heti maanantaiaamusta alkaen.

”Kun ensimmäinen virallinen tiedote julkaistiin kello 15, alkoi puhelimeni soida jatkuvasti ja olinkin sen päivän ja koko seuraavan viikon tiiviisti haastatteluissa”, muistelee Kangasalan opetuspäällikkö Merja Lehtonen.

– Viestittävää eri muodoissa ja kanavissa riitti ja sen piti tapahtua nopeasti: koulun henkilökunnalle, oppilaille, huoltajille, tilojen ylläpitäjille ja käyttäjille, ateria- ja siivouspalveluille, kaupungin johdolle ja luottamushenkilöille, henkilöstölle, asukkaille, medialle… Viestintää toteutettiin verkkosivuilla, intrassa, somessa, Wilmassa, sähköpostitse, pikaviestisovelluksissa, infonäytöillä ja mediatiedotteella sekä PSHP:n kanssa yhteisessä mediatilaisuudessa, listaa tiedottaja Lampo.

Sunnuntaina iltapäivällä julkaistu tiedote kertoi, että ”Kangasalla Pitkäjärven yläkoulussa on altistunut tartunnalle noin 90 oppilasta ja osa henkilökunnasta”.

– Kun ensimmäinen virallinen tiedote julkaistiin kello 15, alkoi puhelimeni soida jatkuvasti ja olinkin sen päivän ja koko seuraavan viikon tiiviisti haastatteluissa. Sunnuntai-iltana oli myös tiedotustilaisuus Taysilla, opetuspäällikkö Lehtonen sanoo.

Hänen mukaansa oikeiden sanamuotojen löytäminen oli aluksi haastavinta, sillä yksilönsuojan kunnioituksen vuoksi piti olla tarkkana, miten asioista kertoo. On ollut myös tärkeää sekä tsempata että ohjeistaa ihmisiä niin, että toiminta on mahdollisimman laadukasta kaikissa kouluissa ja samalla pidetään henkilökunnan jaksamisesta mahdollisimman hyvää huolta.

– Toisaalta on hyvä, ettei täysin tiennytkään, millainen vuosi on edessä. Keväällä nopeasti muuttuvat ohjeet valtakunnan tasolta ja tiedon hajanaisuus oli melko kuormittavaa, Lehtonen myöntää.

Vielä samana sunnuntaina 8.3. sosiaali- ja terveyspuolen väki sai polkaistua pystyyn koronapuhelintoiminnan.

 

Karanteeni tuli yllättäen

Yksi Suomen ja Kangasalan ensimmäisistä koululaiskaranteeneista osui Asemalla asuvaan Kajuutin perheeseen, kun perheen yläkoululainen altistui Pitkäjärven koulussa. Millaisia muistikuvia viime maaliskuusta perheellä on nyt?

– Tuntuu, että koko jutusta on tosi pitkä aika. Kaikkeen näköjään tottuu, ja asioista muodostuu pikkuhiljaa niin sanottu uusi normaali. Silloin, kun puhelinsoiton sain, että poika joutuu karanteeniin, asia tuli yllättäen, mutta aika rauhallisesti asia otettiin ja ohjeiden mukaan toimittiin. Olemme seuranneet koko ajan koronauutisointia tarkasti, perheen äiti Terhi Kajuutti muistelee.

Viime keväänä korona toi perheen arkeen tiettyä vapautta ja aikatauluttomuutta, kun aktiivisesti harrastavien lasten harrastukset menivät pitkäksi aikaa tauolle.

Terhi Kajuutti.

– Pidemmän aikavälin muutos on ollut toki se, että olemme paljon vain kotona. Ei tavata perhettä kuten ennen. Kesällä ei reissattu, ja samaa linjaa on jatkettu myös sen jälkeen. Omassa lähipiirissä kaikilla on sama näkemys asian vakavuudesta, ja tekemisissä ollaan lähinnä puhelimen välityksellä.

Kesän jälkeen koulun ja päivähoidon rutiineihin palattiin hyvillä mielin. Perheen lapsista kaksi on nyt yläkoulussa Pitkäjärvellä ja nuorimmainen yksityisessä perhepäivähoidossa Kangasalla.

– Käsien pesusta on tullut rutiini: sitä ei juuri tarvitse edes nuorimmaiselle enää muistutella. Haastetta arkeen toi syksyllä se, että nyt jäätiin heti pienimmästäkin nuhasta kotiin. Koululaiset joutuivat ahkeroimaan pidemmän aikaa kotona, ja nuorimmaisen kanssa sai sumplia hoidon järjestämistä. Alkusyksyn jälkeen meidän perheessä ei tosin kauheasti ole sairasteltu. Ehkä tässä on nähty se, että kun maltetaan sairastaa kotona tauti alusta loppuun, myös niin sanotut normaalit flunssat jäävät vähemmälle.

 

Rynnäkkö kauppaan

Torstaina 12.3.2020 Kangasalan Prisman ryhmäpäällikkö Mikko Mäki oli tehnyt ihan tavallisen työpäivän. Suomen hallitus oli iltapäivällä pitänyt tiedotustilaisuuden, jossa se linjasi koronavirusepidemian rajoitustoimia: muun muassa yleisötilaisuuksien rajoittamista, etätyösuositusta ja lomamatkojen siirtämistä. Valmiuslain käyttöönotosta puhuttiin. Mäki lähti töistä neljän jälkeen iltapäivällä ja kaikki oli kaupassa ihan normaalisti. Kello 18:n jälkeen illalla hän sai puhelun.

Missä kaikki vessapaperit ovat? Hyllyt olivat tyhjiä Kangasalan Prismassa 13.3.2020. Kuva: Hanna Hinkka.

– Puhelun sisältö tiivistäen oli, että kaupassa vallitsee kaaos. Asiakkaat ovat rynnänneet kauppaan, ihmisiä on pilvin pimein ja jotkin tuoteryhmät on myyty loppuun. Ruuhka oli täysin ennakoimaton, en ole sellaista yli 20-vuotisella urallani ikinä nähnyt, Mäki muistelee.

Kangasalalaiset – kuten ihmiset muuallakin Suomessa – reagoivat rajoitustoimiin ostamalla elintarvikkeita ja tietenkin sitä kuuluisaa wc-paperia. Ruuhkat jatkuivat hallituksen tiedotustilaisuutta seuranneina päivinä.

– Jauheliha, wc-paperi, pastat, riisit ja erilaiset säilykkeet, kuten tonnikala, myytiin hetkessä loppuun. Kesti muutaman päivän ennen kuin saimme paikattua tätä yllättävää menekkiä. Myöhemmin myös käsidesien saatavuudessa sekä myyntiin että oman henkilökunnan käyttöön oli haasteita.

Keväällä Kangasalankin Prismassa asiakasmäärät laskivat, mutta ihmiset ostivat kerralla huomattavasti enemmän. Koska koronavirus oli uusi asia eikä siitä tiedetty vielä paljon, päätettiin S-ryhmässä ottaa varman päälle. Pintojen kautta leviävän tartunnan mahdollisuudesta ei ollut vielä kovin paljon tietoa.

– Irtokarkit ja paistopisteen tuotteet vedettiin varuilta pois myynnistä.

Nyt kun koronan kanssa on eletty vuosi, tiedetään viruksesta jo paljon enemmän. Mäki nostaa hattua kaupan alan henkilökunnalle, joka on työssään altistanut itsensä tartunnoille. Alkuvaiheessa asioista puhuttiin työntekijöiden kanssa paljon, ja pelkojakin oli. Työskentelystä on Prismassa tehty mahdollisimman turvallista: kassojen suojapleksit, visiirit ja maskit sekä käsidesit henkilökunnalle ja asiakkaille ovat kuuluneet varustukseen jo pitkään.

Vuoden aikana Kangasalan Prisman väki on lähestulkoon välttynyt tartunnoilta. Epidemian aikana tietoon on tähän mennessä tullut vain yksi tartunta, jonka senkin lähde oli muualla kuin kaupassa.

Mikko Mäki.

– On hienoa, että asiakkaatkin pitävät Kangasalan Prismassa kasvomaskeja todella tunnollisesti, Mäki kiittelee.

 

Jatkuva valmius

Kangasalan kaupungin valmiusjohtoryhmälle koronan aikainen maailma on merkinnyt jatkuvassa reagointivalmiudessa olemista. Sen myötä nopeat toimenpiteet ovat kuitenkin olleet mahdollisia.

– Sain torstai-iltana 21.1. soiton illalla puoli yhdeksän jälkeen tartuntatautivastaavalta lääkäriltä Tiina Viitaniemeltä. Soitin välittömästi Pikkolan koulun rehtorille ja aloimme selvittää tilannetta. Selvisi, että karanteenit tulisivat koskemaan noin kymmenen eri luokan oppilasta, opetuspäällikkö Merja Lehtonen kertaa.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen tieto tavoitti kaksikymmentä yli kymmenen, ja valmiusjohtoryhmä oli kutsuttu koolle kolme minuuttia myöhemmin. Puoli yhdeltätoista alkaneessa kokouksessa päätettiin panna koko koulu yhdeksi päiväksi etäopetukseen, ja vielä seuraavina tunteina tiedotettiin huoltajia, tavoitettiin koulun henkilökunta ja tehtiin julkinen tiedote. Jäljitystyö jatkui seuraavana aamuna.

– Toiminta eroaa tavanomaisesta, mutta kaikki tiedostavat, että kyseessä on poikkeuksellinen tilanne. Se kuuluu nyt työn luonteeseen. Tärkeää tässä on, että kaupungin valmiussuunnittelu on hyvällä tasolla, kaupunginjohtaja Auvinen miettii.

Hän toivoo silti, että valoa alkaisi hiljalleen kajastaa koronatunnelin päässä. Kamppailu viruksen kanssa vie kuitenkin voimavaroja tavallisesta työstä, jossa tehtäviä on jouduttu asettelemaan uuteen tärkeysjärjestykseen moneen kertaan.

– Taidan olla aika joustavaa sorttia ja pitkä työkokemus odottamattomistakin tilanteista on jo sinällään helpottanut tilanteeseen sopeutumista, mutta tokihan näin pitkäksi venynyt häiriötilanne kuormittaa ja vie aikaa muilta töiltä. Tilanteessa on motivoinut se, että voi kokea tekevänsä tarpeellista työtä, josta on apua muille tässä kurimuksessa sinnitteleville, tiedottaja Annikka Lampo miettii.

Toki korona on heijastellut valmiusjohtoryhmän jäsenten arkeen muullakin tavoin. Merja Lehtosella on takanaan pari koronatestiä, ja sekä Lehtonen että Lampo ovat monien muiden tavoin kokeneet harventuneen sukulaisten ja ystävien tapaamistahdin sekä uudelleenjäsentyneen harrastusmaailman.

Kaupunginjohtaja Auvinen hymähtää yhdelle korona-ajan positiiviselle ilmiölle.

– Tapasin aiemmin satoja henkilöitä viikossa, nyt vedän etäkokouksia. En muista tällaista aikaa, että en ole sairastanut edes yhtä kausiflunssaa.

Tyytyväinen voi olla siihenkin, että kaupunki on hiljattain satsannut erilaisiin ulkoliikuntapaikkoihin, joihin on kohdistunut viime aikoina melkoinen kysyntä.

 

Nyrkin johtaja joutuu urakoimaan

Alueellisen pandemiaohjausryhmän – niin sanotun Pirkanmaan koronanyrkin – puheenjohtajan Juhani Sandin vapaapäivät ovat olleet vähissä jo vuoden verran. Hän aloitti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä liki samaan aikaan kun koronavirus saavutti Pitkäjärven koulun viime keväänä.

– Valitettavasti työ on tullut myös vapaa-ajalle. Täysin vapaata päivää en ole pitänyt, mutta suunnittelen ainakin yksittäisiä lomapäiviä vielä keväälle, kangasalalainen Sand kaavailee.

”Koronanyrkki” on kokoontunut viikoittain ja tarvittaessa useamminkin. Helmi-maaliskuun vaihteessa ohjausryhmä kokoontui tiiviisti etäkoulu- ja harrastussuositusten päivitysten vuoksi. Jo kertaalleen tehty linjaus lähiopetuksen jatkumisesta pyörrettiin talvilomaviikolla osin nopeasti elävän koronatilanteen sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen jäljiltä.

Sandin mukaan ryhmä on monialainen ja asiantunteva, ja itse kokoukset ovat sujuneet hyvässä hengessä keskustellen.

– Harvoin olemme tarvinneet yli kahta tuntia kerralla, mutta kokouksiin liittyvä valmistelu ja toisaalta kokousten jälkeinen tiedottaminen niin kunnille kuin mediallekin kyllä vähintäänkin tuplaa ajan, hän sanoo.

Kun epidemian hallinta on vienyt leijonanosan työtehtäviin menevästä ajasta, erilaiset kehittämistehtävät ovat ymmärrettävästi jääneet vähemmälle. Siihen Sand oli alusta alkaen varautunutkin.

– Vuosi sitten tiesin kyseessä olevan vakava pitkänmatkan suoritus. Nyt epidemian arvaamattomuus on tullut ilmeiseksi, mutta samalla toivo tulevan kesän ja laajenevan rokotekattavuuden myötä myös toivo paremmasta antaa voimia kevääseen. Toivon kesän ja rokotusten taltuttavan epidemian niin, että loppukesästä voisimme elää hieman vapaammin.

Juhani Sand. Kuva: Eino Ansio.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?