Tärkeä lippis

Antti Kahra.

Joitain vuosia sitten osallistuin Kangasalan yläkoulun urheilupäivään yhdessä kaupungin vapaa-aikatoimen kanssa. Tarkoituksena oli kohdata nuoria urheilupäivän aikana, jutella ja kuunnella heitä sekä tehdä itseä tutuksi heille. Vedin aamulla päähän lippiksin, lippa väärin päin kuten monena aamuna aiemminkin. Lippiksen olin ostanut aiemmin kesällä ja siinä komeili erään pelin logo.

Päivä eteni mukavissa merkeissä, mutta eräs kohtaaminen on jäänyt mieleeni. Kuljimme kollegoiden kanssa nuorten joukossa, moikkasimme heitä ja jatkoimme matkaa. Huomasin kuitenkin, että jotain erikoista tapahtui, joku nuorista kiinnitti meihin erityistä huomiota. Pian eräs uusi 7-luokkalainen tuli juttelemaan minulle: “Moi, hieno lippis, pelaatko tuota peliä?” Hän oli tunnistanut pelin logon lippiksestä ja päättänyt tulla juttelemaan, jopa hieman tenttaamaan, nuorisotyönohjaajan kanssa pelistä. Hänellä oli reilusti enemmän pelattuja tunteja ja tietoa pelistä kuin itselläni, mutta keskustelu pelistä oli antoisa meille molemmille. Toki juttelimme muustakin, mutta tämä peli oli avain koko keskusteluun.

Muistelen tätä kohtaamista usein, se muistuttaa siitä, miten pienestä toisen ihmisen kohtaaminen voi välillä olla. Olenko valmis laittamaan itseni ja omat kiinnostuksen kohteeni näytille, jotta joku voi siitä rohkaistua ja tulla juttelemaan? Mikä on sinun “pelilippis”, asia, jonka kautta joku voi tulla juttelemaan kanssasi?

Jeesuksen “pelilippis” oli luultavasti hänen tapansa puhua ja kohdata kaikki ihmiset ihmisinä, näin eroten aikansa muista opettajista. Aitojen rakentamisen sijaan Jeesus kaatoi aitoja, joita muut olivat rakentaneet ihmisten välille. Hän ei katsonut sukupuolta, kansaa tai elämässä tehtyjä virheitä, hän näki aina ensin ihmisen.

Nuoresta, joka tuli juttelemaan liikuntapäivänä kanssasi tietokonepelistä, tuli myöhemmin aktiivinen seurakuntanuori ja isonen. Olemme muistelleet tätä kohtaamista pariinkin kertaan vuosien saatossa ja nauraneet, miten pieni valinta aamulla on vaikuttanut molempien elämään.

Antti Kahra

Nuorisotyönohjaaja

Kangasalan seurakunta

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?