Sitä se tet-harjoittelu tiesi – kuntajuridiikasta tuli intohimo

Pälkäneen kunnanvaltuuston puheenjohtajasta Mirva Kittilästä ei voi oikeastaan kirjoittaa muistelematta vuotta 1994. Se oli vuosi, jolloin Elisabeth Rehn melkein valittiin Suomen presidentiksi. Se oli myös vuosi, jolloin eduskunta hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden. Ja juuri sinä vuonna peruskoulun yhdeksäsluokkalainen Mirva marssi Rautalammin kunnantalolle tet-harjoitteluun.

Rautalampi oli tuolloin 4 200 asukkaan kunta. Yksikään nuori ei ollut aiemmin ehdottanut, että haluaisi tutustua työelämään juuri kunnantalolla. Teini-ikäista Mirvaa yhteiskunnalliset asiat kuitenkin kiinnostivat.

Kunnantalo kuulostaa vähän pitkästyttävältä paikalta 15-vuotiaalle. Kittilä on toista mieltä.

– Sain tehdä paljon arkistointitöitä. Jäi mieleen, että kaikki piti tehdä todella tarkasti ja oikein, hän muistelee.

– Kunnan organisaatio tuli tutuksi hallintoa, taloutta, maankäyttöä ja kaavoitusta myöten. Opin ymmärtämään, mitä kunnantalolla tapahtuu.

Enteellinen oli myös yhdeksännellä luokalla tehty ammatinvalintatesti. Sen mukaan hänestä tulisi hyvä virkamies tai juristi.

– Nyt olen ”viittä vailla” valmis hallintotieteiden maisteri ja olen opinnoissani suuntautunut juuri kunta-alan juridiikkaan. Siinä on minusta jotakin hauskaa, kuinka opon tekemä testi antoi viitteitä kiinnostuksen kohteista, hän hymyilee.

Esikoinen ja ehdokkuus samana vuonna

1990-luvun teini on tehnyt polveilevan matkan kuntapoliitikoksi Pälkäneelle. Vaikka hänen äitinsä on kotoisin Luopioisista, Mirva syntyi Vantaalla ja perhe asui Rautalammilla, kun hän oli lapsi.

– Kävin peruskoulun jälkeen Kuopiossa musiikkilukion. Se on kaupunkina edelleen rakas. Olen kuitenkin kotiutunut tänne Sydän-Hämeeseen. Viihdyn täällä tosi hyvin.

Ensikosketus seutuun tuli jo lukion jälkeen kesätöiden kautta. Hän pääsi kesätöihin Saarioisille ennen kuin aloitti tradenomin opinnot Tampereella. Tradenomiksi valmistumisen jälkeen hän oli töissä taloushallinnossa Pääjärven kuntayhtymällä Lammilla. Pääjärvi eli nykyisin Eteva on yksi Suomen suurimmista vammaisalan osaamiskeskuksista.

Myöhemmin hän teki töitä myös lääke-esittelijänä ja Lassila & Tikanojan myyntiosastolla. Vuonna 2008 hän muutti Pälkäneelle. Seuraavana vuonna hänestä tuli emäntä Niitty-Seppälän maatilalle.

Mirva ja Jukka Kittilän lapset ovat syntyneet vuosina 2012 ja 2014. Esikoisen syntymävuonna Mirva Kittilä oli ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa ja pääsi valtuustoon.

– Haaveilen yksinkertaisista asioista. Siitä, että perhe pysyisi terveenä ja itse myös. Että saisi elää tätä tavallista arkea läheisten kanssa, johon kuuluu ydinperheen lisäksi myös isovanhemmat ja ystävät, sanoo Mirva Kittilä.

Passiivinen valtuutettu on kauhistus

Vaikka Mirva oli jo nuorena yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut, hän ei ollut sitoutunut mihinkään puolueeseen. Hänen ajatusmaailmansa oli kuitenkin oikeistokeskustalainen. Se yhdisti häntä puoliso Jukka Kittilän kanssa, joka istuu nytkin Pälkäneen kunnanvaltuustossa.

– Itse koen, että puoluepolitiikalla ei ole paikallisesti niinkään merkitystä. Valtakunnan tasolla tilanne on toinen. Kunnanvaltuustossa on tärkeintä tehdä päätöksiä, joiden avulla Pälkäneellä on tulevaisuudessakin hyvä elää ja asua.

Pälkäneen keskustan valtuustoryhmän jäsenet tulevat hyvin monenlaisista taustoista. Ryhmän henki on vapaa ja siellä ei tehdä ryhmäpäätöksiä. Joskus Kittilänkin pariskunta äänestää valtuustossa keskenään eri tavoin.

Asia, jota Mirva Kittilä ei päätöksenteossa arvosta, on passiivisuus.

– Ensimmäisellä kaudella ei tietenkään voi tietää kaikkea. Mutta jos on istunut jo useamman valtuustokauden, eikä vieläkään tiedä, miten esimerkiksi kaavoitusprosessi etenee, niin se ei ole hyvä asia.

– Pitää myös ymmärtää, onko jonkin päätöksen suhteen esteellinen tai kuuluuko jokin asia ollenkaan valtuuston toimivallan alle. Perehtyminen yksinkertaisesti kuuluu tehtävään.

– Voi kysyä kokeneemmilta luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta. Myös vaikka toisesta kunnasta, jos haluaa vertailun vuoksi tietää, miten jokin asia on ratkaistu muualla.

Hieman erikoisia iltalukemisia

Kittilä sanoo olevansa hallintouskovainen. Hän tarkoittaa sitä, että päätöksentekoon kuuluu onneksi paljon mekanismeja, joiden avulla voidaan varmistaa, että päätöksiä tehdään riittävien ja oikeiden tietojen varassa.

– Asioita voidaan jättää pöydälle ja palauttaa valmisteluun, jos tuntuu, ettei tietoa ole vielä tarpeeksi. Viranhaltijatkin ovat ihmisiä ja usein he joutuvat tekemään esityksiä aika kiireessä.

– Kunnan päätöksistä voidaan myös valittaa ja niitä voidaan tarkistaa. Itse luen usein iltaisin korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksiä nähdäkseni, miten jokin asia on ratkaistu.

Luottamushenkilö tuntee välillä olevansa kuin harakka tervatulla katolla. Joudutaan tekemään ikäviäkin päätöksiä, mutta kukaan ei tee niitä kiusallaan.

– Kokonaisuuden hahmottaminen on todella tärkeää. Joskus se tarkoittaa sitä, ettei voi luvata kaikille kaikkea, vaikka haluaisi.

Mirva Kittilä myöntää, että valtuutettujen saamat somekommentit tuntuvat välillä raadollisilta. Hän toivoo, ettei se estäisi kuitenkaan ketään sellaista lähtemästä mukaan päätöksentekoon, joka todella haluaa sitä.

– Itse en halua kovettaa nahkaani, vaikka joskus kirpoo. Nukun yön yli ja huomaan, että kyllä tästä taas mennään eteenpäin. Tärkeintä on olla rehellinen itselleen ja muille.

 

Minulle on tärkeää, että:

– Kuntapolitiikassa on mukana mahdollisimman monenlaisia ihmisiä erilaisista taustoista.

– Päätöksenteko on suoraselkäistä ja rehellistä.

– Luottamushenkilö ottaa asioista oikeasti selvää ja perehtyy niihin kokonaisvaltaisesti.

– Luottamushenkilö uskaltaa tarvittaessa uida myös vastavirtaan.

– Myönnetään, että päätöksenteko ei voi olla ”kaiken lupaamista kaikille”, vaan joskus joudutaan valitsemaan kahdesta huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono.

Mirva Kittilä

  • Ehdokkaana kuntavaaleissa, puolue Suomen Keskusta
  • Pälkäneen kunnanvaltuuston puheenjohtaja
  • Ollut kaksi vuotta Pirkanmaan maakuntahallituksessa
  • Opiskelee yliopistossa hallintotieteitä
  • Syntynyt 42 vuotta sitten Vantaalla
  • Aviomies ja kaksi lasta
  • Perhe pyörittää Niitty-Seppälän maatilaa
  • Harrastaa pienen tyttären kanssa hevostallilla käymistä, vaikka pelkääkin hevosia
  • Myös äänikirjat kova sana, etenkin true crime -kirjallisuus
  • Harrastanut ja opiskellut nuorena pianonsoittoa ja klassista laulua
  • Salainen musiikkipahe rap- ja pop-yhtye Teflon Brothers

Kommentit (4)

  1. veikkotiainen

    Onkohan ”vajoavan rivitalon” asiassakin kaikki mennyt ”suoraselkäisesti ja rehellisesti?”
    Sairaat vahukset häädetty asunnoistaan ulos uhkasakon uhalla kunnan toimesta.
    Oikeus ratkaisee onko suoraselkäistä ja rehellistä.

  2. Ei Ehdolla

    Kyllähän se vahvasti oli pälkäneläistä puoluepolitiikkaa rouva Kittilän joutuminen valtuuston puheenjohtajaksi.
    Alussa sovittiin kuviot tulevalle valtuustokaudelle. Tosin jo sovituista Pappilan asemakaavasta nousi sen verran kova häly, että omienkin oli pissittävä hiekkalaatikkoon. Se ei mennyt läpihuutojuttuna.
    Muutenhan asiat etenivät suunnilleen sovitusti. Valokuituyhtiöön pumpattiin rahaa, kuten myös Roholaan. Tehtiin epäonnistuneita henkilövalintoja, joten heidät painostettiin (mm. kasaamalla yhdelle kolmen henkilön työt) jättämään kunta. Ettei valitsijoiden maine kärsi.
    Omistajaohjausta ei harjoitettu yhtään, aihetta kyllä olisi ollut, etenkin vuokra-asuntorintamalla. Kuten myös toimitilojen myynnissä. Kysyjiä oli, mutta vastaajia ei.

  3. Paavo Mustonen

    Kyllä minä ymmärrän, että kaikkea ei voi osata, mutta sitä minä en ymmärrä, että ei selvitetä. Liittyy taas vajoavaan rivitaloon. Kunnalla on vastuu valvoa ja tutkia jäteasioissa. Kaikki ovat herttaisen yksimielisiä nykyään siitä, että talon alla on mätänevää jätettä. Useimmat myöntää lietelannankin, siitä tehdään biokaasua, kun se palaa niin hyvin. Ylipäätään orgaaninen jäte haudattuna tuottaa kaasua, metaania, ja se on suuri ilmasto-ongelma. Elyn arvio rivitalotontin olevan epävakaa, koska lahoava ja mätänevä aines painuu, on perusteltua epäillä kaasutaskuja. Pälkäneellä on niin reipasta sakkia, että osa edelleen asuu tuon jätekasan päällä. Metaani palaa lähes päivittäin kaatopaikalla jossain päin Suomea. Tuntemattoman Vanhalaa lainaten, ”saattaa palaa ukkoloihe perskarvat”. Metaani on hajuton ja mauton kaasu. Kunta ei ole selvittänyt, koska kunnan juristin linja on ollut kieltää jätteet kokonaan. Nyt on vaan huono kieltää, kun Ely veteli lausunnollaan ja tutkimustuloksilla pitkin korvia.

  4. Paavo Mustonen

    Pyysin Syken tietopalvelusta tutkimustietoa syvistä jätetäytöistä. Vajavaisin kyvyin olen lueskellut kuntien tekemiä tutkimuksia vanhoista kaatopaikoista, ja syviä, siilomaisia, täyttöjä ei näköjään ole tutkittu lainkaan. Tehdyt tutkimukset on 1,5-3 m jätetäytöistä, ja entinen hiekkakuoppa on 10 m syvä. Kunta on tiennyt v. 2017 kierrekairalla tehdyn huonon tutkimuksen jälkeen, että tontin maaperässä on jätettä. Tutkimusvastuu olisi lain mukaan kunnalla…. Ote Syken Simo Riikosen vastauksesta:
    ”Suomen ympäristökeskus (SYKE) on tutkinut kaatopaikkoja ja pilaantuneita maa-alueita lähinnä ympäristön saastumisen näkökulmasta – aiheeseen liittyvä suora terveydellinen näkökulma on enemmän kunnallisten terveysviranomaisten, THL:n ja ehkä myös ELYjen vastuulla.”

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?