Pälkäneen lukioon reilu 50 hakijaa, Kangasalle pääsi keskiarvolla 8,08 – toisen asteen koulutukset elokuussa oppivelvollisuuden piiriin hankalan koronavuoden jälkeen

Pälkäneen lukion koripallolinjalla on takana ensimmäinen vuosi. Syksyllä linjalla aloittaa kolmesta viiteen uutta opiskelijaa.

Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion rehtori Emmi Kleemola kertoo, että puhelin on soinut kesäkuun puolivälissä tiuhaan. Yhteishaun kautta opiskelijoita on aloittamassa syksyllä ainakin 32, ja lähemmäs 10 on soittanut ja kysynyt opiskelupaikkaa. Aloituspaikkojen lopullinen määrä varmistuu myöhemmin. Yhteensä hakijoita oli reilu 50, joista ensisijaisia hakijoita 22. Pälkäneen lukioon keskiarvon alaraja on ollut hieman yli seitsemän.

– Omasta peruskoulusta haki 15, mikä oli hieman tavallista vähemmän. Kokonaishakijamäärä oli aika lailla tavanomainen, Kleemola kertoo.

Vuoden toimineella koripallolinjalla on aloittamassa kolmesta viiteen opiskelijaa. Linjalla voi opiskella yhtä aikaa 16 opiskelijaa kaikilta vuosikursseilta yhteensä. Tarkoituksena on, että eri vuosikurssien opiskelijat käyvät koripallotunneilla yhtä aikaa.

– Koripallolinjalla meni ihan hienosti tämä ensimmäinen vuosi. Nyt on ollut helppoa, kun ei ole tarvinnut vielä sovittaa lukujärjestyksiä yhteen koripallotuntien osalta. Tulevina vuosina on vähän enemmän järjestelyä, mutta ei siitä suurempaa ongelmaa tule.

Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä oppimateriaalit saa jatkossa koululta. Ne ovat osittain perinteisiä kirjoja, osin sähköisiä. Jo aiempina vuosina opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä myös tietokoneet, jotka lukion jälkeen joko palautetaan tai lunastetaan omaksi. Kleemola uskoo, että perusopetuksen kanssa ollaan jatkossa entistä tiiviimmin yhteistyössä. Yhteistyötä on toki ollut muutenkin, kun toimitaan samoissa tiloissa.

– Pienillä paikkakunnilla se on jatkumo, josta kannattaa pitää huolta. Oma lukio on hyvä ja turvallinen jatkovaihtoehto. Toivon, että lukioon edelleen tultaisiin vapaaehtoisesti, eikä oppivelvollisuuden pakottamina.

Kleemola toivoo, että koronaviruksen värittämän arjen kanssa pikkuhiljaa päästäisiin kohti normaalimpaa tilannetta. Lykkääntyneiden vanhojentanssien päivämäärä päätetään elokuussa, ja toiveissa on, että pian päästäisiin käynnistämään taas kansainvälistä toimintaa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden perinteinen Ruotsin-matka on peruuntunut jo kahdelta vuodelta.

Etäopetusta pystytään Kleemolan mukaan hyödyntämään jatkossakin tarvittaessa. Korona-aikana opettaja on pystynyt Teams-palvelun kautta pitämään tunnin itse, jos lapsi on sairastunut tai opettaja on joutunut pienen flunssan takia käymään koronatestissä.

 

Kangasalla juhlavuosi jatkuu syksyllä

Kangasalan lukioon hakijoita oli tänä vuonna yhteensä 404, joista ensisijaisia hakijoita oli paljon. Rehtori Anna Korkama kertoo, että koko seudulta oli paljon hakijoita, minkä vuoksi paikkaa toivovia nuoria jäi myös varasijoille. Lukiopaikka edellytti tänä vuonna vähintään keskiarvoa 8,08.

Viime lukiovuosi sujui Korkaman mukaan tilanteeseen nähden todella hyvin. Vanhojentanssit ja penkkarit saatiin tilanteen sallimalla tavalla järjestettyä, ja lakkiaisiin saatiin kaikki ylioppilaat paikalle. Vieraat saivat kotona seurata tilaisuutta striimauksena.

– Opiskelijat käyttivät maskeja tunnollisesti, mikä varmasti osaltaan edisti sitä, että etäopetusjakso jäi lyhyeksi. Heillä on halu olla lähiopetuksessa, ja varmasti ymmärsivät itsekin, mitä pitää tehdä, Korkama kehuu.

Kansainvälistä toimintaa jouduttiin mukauttamaan koronatilanteeseen sopivaksi. Matkat vaihtuivat kotikansainvälisyyteen ja virtuaalitapahtumiin. Lukiolaiset kävivät esimerkiksi pitämässä kielikylpyjä peruskoulun puolella.

Lukion 100-vuotisjuhlavuosi avattiin keväällä Hullu prinssi -musikaalilla, joka striimattiin yleisölle. Syksyllä juhlavuotta jatketaan avoimien ovien päivällä lokakuussa. Korkama sanoo, että pyrkimys on palata mahdollisimman normaaliin. Elokuussa lukion rehtorina aloittaa Maria Kaakkolammi.

 

Tredussa rankka vuosi meni yllättävän hyvin

Kangasalan Tredun toimipistepäällikkö Marjo Tommiska sanoo, että hakijoita on ollut hyvin – osaan tutkintoaloista enemmän kuin pystytään ottamaan. Tänä vuonna sähkö- ja automaatioala oli suosituin hakukohde, ja ensisijaisia hakijoita oli enemmän kuin aloituspaikkoja. Esimerkiksi talonrakennuspuolelle sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon paikkoja on edelleen jäljellä. Jälkimmäisessä soveltuvuuskoe karsii hakijoita.

Oppivelvollisuuden pidentymisen Tommiska ei näe vaikuttaneen hakijamäärään.

– Uskon, että oppivelvollisuusasia lisää yhteistyötä kotiväen kanssa. Opinto-ohjaajille se teettää työtä, koska kaikille pitää löytyä opiskelupaikka. Meille on palkattu yksi opinto-ohjaaja lisää, ja oma opettaja jatkossa valvoo enemmän opiskelijoiden koulussa käymistä. Kyniä, kumeja ja vihkoja olemme hankkineet nyt, kun materiaalit ovat opiskelijoille ilmaisia.

Tommiskan mukaan vuosi meni yllättävän hyvin, vaikka se teetti aiempaa enemmän työtä etäopintojen takia. Joillekin etäopinnot sopivat hyvin, toiset ovat tarvinneet enemmän tukea ja ohjausta. Erityisopettajilla töitä on ollut paljon. Suomi toisena kielenä -opiskelijat ja erityistä tukea tarvitsevat saivat opiskella pienissä ryhmissä koululla koko kevään. Osalle opiskelijoista tuli pitkä etäjakso hiihtolomasta toukokuun loppuun saakka.

Tommiska kertoo, että myös henkilökunnalle vuosi oli rankka, sillä normaaliin paluusta oli jo elätelty toivoa, kun koronatilanne otti takapakkia.

– Tuskin enää koskaan mennään kokonaan lähiopetukseen. Olemme jo miettineet, mitkä kokonaisuudet ja opintojaksot voisi suorittaa jatkossakin etänä. Hybridimalli on tullut jäädäkseen.

Syksyllä toiveissa on kuitenkin päästä jo vähän normaalimpaan koulunkäyntiin. Tommiska toivoo, ettei korona enää rajoittaisi arkea yhtä paljon, ja pystyttäisiin kokoontumaan ja järjestämään tapahtumia kuten joulunavauksia ja vanhempainiltoja. Oppivelvollisuuden tuomia asioita odotetaan myös hyvillä mielin.

Uusia tutkintoaloja ei ole luvassa, mutta lähihoitajakoulutusta pyritään aloittamaan syksyllä työpainotteisena. Suuri osa opinnoista tapahtuisi työympäristössä, ja valmistumisen jälkeen opiskelijalle olisi luvassa työpaikka. Hoitotaitoja opiskeltaisiin myös koululla lähiopetuksena, ja yhteistyössä muiden kampusten kanssa. Uutta on myös täydennyskoulutuksena järjestettävä näytteenottokoulutus.

Tommiska kertoo, että viime syksyn, talven ja kevään aikana opiskelijoita valmistui lähes 200. Opiskelijoille pidettiin pienet juhlallisuudet oman opettajan kanssa luokassa, ja striimiltä katsottiin koulun johtajan puhe ja esityksiä sekä juotiin kakkukahvit.