Miksi kuusenoksat notkuvat tänä kesänä käpyjä? – Ensi keväänä on odotettavissa runsasta kuusensiemensadetta hangille

Kuusen siemeniä. Keväthangilla näkee siemensadon suuruuden.

Tänä kesänä on ihmetelty kuusen käpyjen suurta määrää ja tämän kertainen kysymys koskeekin juuri tätä asiaa. Miksi käpyjä on niin paljon?

Tämän asian selvittelyssä on palattava viime kesään. Monivuotisilla kasveilla kukkasilmut kehittyvät kasviin jo edellisenä kesänä, joten sen kesän sää vaikuttaa kukkien määrään seuraavana kesänä. Suotuisat säät, lämpö ja riittävä kosteus, edesauttavat kukkasilmujen valmistumista ja mahdollistavat seuraavan kesän runsaan kukinnan. Talven säät vaikuttavat myös asiaan. Leutoina talvina silmut saatavat vaurioitua hyönteisten tai tautien vuoksi. Jos kuitenkin kaikki menee hyvin, niin kukintakin on runsasta.

Joillakin kasveilla on myös kausia, jolloin se ei kuki eikä tee siis myöskään itämiskykyisiä siemeniä. Parhaiten tämän huomaa hedelmäpuissa. Ei joka vuosi valmistu puun täydeltä omenia, vaan puu pitää joskus välivuoden, kaksikin ja tuottaa sitten taas satoa entiseen malliin. Tämä on yleistä myös eläimillä. Huonoina ravintovuosina lintu jättää pesimisen väliin tai hyönteiset taas ovat joskus hyvinkin vähissä runsastuen sitten seuraavana vuonna. Luonnossa lisääntyminenkin on kiinni monesta yksittäisestä asiasta.

Kuusi kukkii alkukesästä punaisin käpymäisin emikukinnoin. Nämä nököttävät kuusen oksalla pystyssä ja odottavat, että tuulen kuljettama siitepöly löytää ne. Hedelmöittynyt kukinto muodostaa kävyn, joka puutuu ja kääntyy roikkumaan oksan alapuolelle. Käpysuomujen välissä kehittyvät ravintopitoiset siemenet, jotka ovat monen eläimen ruokaa. Seuraavan vuoden kevättalvella auringon lämpö avaa kuusen käpysuomut ja siemenet pääsevät lenninsiipensä avulla leijailemaan joskus kauaskin emopuusta kasvaakseen siellä uudeksi puuksi. Männyllä vastaava prosessi kestää useamman vuoden. Viime vuosikymmenellä käpyjä kehittyi vähän, viime ja tämä vuosi ovat olleet hyviä käpyvuosia. Ensi keväänä on odotettavissa runsasta kuusensiemensadetta hangille. Metsänomistajat saavat silloin laikutetuille hakkuuaukoille hyvän kasvun alun.

Nyt kannattaa myös kerätä siemeniä talteen. Yhdestä ämpärillisestä käpyjä saa talteen tuhansia siemeniä. Kaupallisestikin voi käpyjä kerätä. Säkillisestä käpyjä saattaa saada kasaan puoli litraa siemeniä. Käpylitrasta maksetaan reilu euro ja se on verovapaata tuloa. On kuitenkin muistettava, ettei käpyjen keruu kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan keruuseen on oltava maanomistajan lupa. Kävyt pitäisi lisäksi kerätä terveistä ja voimakkaista puista. Muistan lapsena kiikuttaneeni männynkäpyjä osuuskauppaan, josta ne lähetettiin eteenpäin. Itse sain muutaman markan vaivanpalkkaa. Silloin keräsin kävyt peltomäntyjen alaoksilta. Niistä siemenistä tuskin kovin upeita puita kasvoi.

Näin syksyn saapuessa kasvien siemenet valmistuvat. Toisinaan niitä on paljon, toisinaan ei ollenkaan. Koivun siemeniä kertyy tänäkin kesänä joka paikka täyteen, mutta pihassani olevan vuorijalavan siemenet lähes puuttuivat, kun taas viime kesänä niitä kulkeutui joka puolelle. Tuntuu aikamoiselta tuhlaukselta, kun siemeniä kehittyy valtavasti, mutta vain pieni osa itää ja kasvaa aikuiseksi kasviksi. Koivuja on taimina joka paikassa, mutta en ole Sydän-Hämeestä löytänyt kovinkaan montaa vuorijalavan tainta. Hukkaan on mennyt koko siemensato vuodesta toiseen. Mukava tuota vuosittaista vaihtelua on kuitenkin seurata.

Kuusi kukkii keväällä punaisin käpymäisin kukin.

Tämän kesän kävyt on tuhonnut pieni kuusentuomenruoste-niminen sieni.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?