Hyvä, parempi, liikunta – ensin tuli kuntosaliketjujen aalto, nyt Kangasalle rakentuu erilaisia liikuntatiloja ja -paikkoja

Mansen Tenniksen talkooväki aloitti kuplahallin pystytysurakan viime viikolla Pikonkankaalla. Ensi keväänä sisäkenttä saa seurakseen kaksi ulkopeleihin tarkoitettua massakenttää. Ulkotenniksen perään on Kangasalla kyseltykin sen jälkeen, kun kaupunki raivasi Pikkolassa sijainneet ulkokentät vuonna 2012 valmistuneen lukion tieltä.

– Ja vedetään täältä kohti ankkurilinjaa, Jari Alavaikka huutaa ja jättimäiseen pressuun tarttuneet ihmiset tekevät työtä käskettyä.

Pikonkankaalle entisen sorakuopan maisemiin nousevaa tennishallia on tullut pystyttämään yli parikymmentä talkoolaista.

Mansen Tenniksen väki on tottunut toimimaan talkoilla – samalla tavalla kuplahalli nousi edelliseen paikkaansa Tampereen Hakametsässä. Uusi paikka löytyi Kangasalta pian sen jälkeen, kun kävi selväksi ettei Tampereen kaupungin kanssa löydy yhteistä säveltä hallin uuden paikan löytämiseksi.

– Kyselimme vaihtoehtoja muiltakin kunnilta, ja Kangasalan kaupungin kanssa asiat lähtivät etenemään tosi nopeasti. Saimme 20 vuoden vuokrasopimuksen hyvälle paikalle, kertoo tennishallitoimintaa pyörittävän Mansen Tenniksen hallituksen puheenjohtaja Risto Kämäräinen tyytyväisenä.

Pikonkankaalle rakentuu pienimuotoinen tenniskeskus: yksi lämmitetty sisätenniskenttä ja kaksi massakenttää ulkopelejä varten. Ulkokenttien tekoon päästään keväällä, sisäkenttä voidaan saada pelikuntoon vielä lokakuun loppuun mennessä.

Uusia liikuntapaikkoja nousee vauhdilla muuallekin Kangasalla. Asemalle valmistui jo uusi yksityinen padel-halli ja toisen rakentaminen ehti jo käynnistyä Lentolassa. Jäähallilaajennus saatiin käyttöön loppukesästä. Kauan kaivatun Pikkolan liikuntahallin suuret suunnitelmat ovat lähes julkistamisia vaille valmiita – esillä on ollut muun muassa kunnon palloilusali katsomoineen, padel-kenttiä, hohtokeilausta ja kuntosali.

Yksityisetkin hankkeet vaativat toki toteutuakseen vähintään kaupungin hiljaisen hyväksynnän ja kertovat osaltaan paikallisista arvovalinnoista. Esimerkiksi Mansen Tennis päätyi uuden kodin etsintään Tampereen kaupungin haluttua päättää vuokrasopimuksen Hakametsässä. Kaavamuutos toi hallin paikalle tielinjauksen, kuten jäähallin läheisyydessä toisella puolella olleelle salibandykeskuksellekin. Risto Kämäräisen mukaan tennishallin hyödyntämiselle ei nähty tarvetta myöskään uuden ajan Hakametsän eli alueelle rakentuvan liikuntakeskuksen puitteissa.

– Yksityiset ja julkiset hankkeet täydentävät toisiaan, koska kaupunki ei pysty ihan kaikkeen heti vastaamaan, sanoo kaupungin liikunnan palvelukoordinaattori Jarno Schutskoff.

 

Vetovoimaa ja puutteita

Myös Kangasalan kaupunki itse on ollut aktiivinen liikuntapaikkarakentamisen saralla, joskin pitkälti ulkotiloihin keskittyen. Sorolan portaat – jotka ovat saamassa tämän vuoden puolella seurakseen vielä ulkokuntosalin – ovat vielä tuoreessa muistissa, ja tänä syksynä on rakennettu Vatialan lähiliikuntakenttää.

Kortekumpuun on tarkoitus valmistua vielä tämän vuoden puolella virallinen 18-väyläinen frisbeegolf-rata parkkipaikkoineen. Hankkeelle ei aikoinaan löytynyt sopivaa sijoituspaikkaa Kyötikkälän välittömästä läheisyydestä.

Kaupungin vapaa-aikapalveluiden johtaja Marke Vornanen on pannut merkille, että vastaavaa kehitystä tapahtuu muissakin kunnissa. Liikuntamahdollisuuksiin on hänen mielestään tarpeen satsata sekä hyvinvointivaikutusten että uusien lajien tuomien ja harrastajakuntien tuomien tarpeiden vuoksi.

– Meillä on ollut puutetta tietynlaisista tiloista, ja kaikkiin tarkoituksiin ei meillä vieläkään ole tiloja, hän muistuttaa.

Vornanen pitää selvänä, että hyvät harrastusmahdollisuudet ovat myös kaupungille yksi vetovoimatekijä. Niiden merkitys on kirjattu myös kaupunkistrategiaan.

Hän näkee aktiivisen otteen liikuntarakentamiseen kumpuavan myös muutama vuosi sitten kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa tehdystä organisaatiomuutoksesta, jonka yhteydessä yhteistyötä teknisen keskuksen kanssa tiivistettiin.

– Jos tulee uusia kouluja ja niihin liikuntatiloja, usein puhutaan vain siitä koulun tarpeesta. Helposti unohdetaan, että niillä on suuri määrä myös iltakäyttäjiä, yhdyshenkilönä toimiva liikunnan palvelukoordinaattori Schutskoff korostaa.

Kaikkea ei voida tehdä liikunnan ehdoilla, mutta tiivistynyt yhteistyö näyttää toimineen; aikoinaan jo lähtökohtaisesti liian pieneksi valmistuneen lukion liikuntasalin kaltaisia tapauksia ei ole noussut esiin viime aikoina.

– Näissä pitäisi olla kaukonäköinen. Se, mikä riittää juuri nyt, ei välttämättä riitä enää kymmenen vuoden päästä, Schutskoff tiivistää.

Aika näyttääkin, miten esimerkiksi lokakuussa käyttöön saatu Ruutanan monitoimitalon liikuntatila riittää alueen sisäliikuntatarpeisiin. Koulun vanhaan saliin verrattuna uusi isompi tila on toki selkeä parannus.

– Edelleen meillä on silti puute suuresta salitilasta, joita etenkin salibandy, futsal ja koripallo vaatisivat virallisiin peleihin. Vatialan uusi sali on suuri, mutta Pitkäjärvi on yhä ainoa viralliset mitat täyttävä sali. Tilanne paranee, mikäli Pikkolan alueelle suunniteltu yksityinen liikuntahallihanke toteutuu.

Lamminrahkan koulun tuhannen neliön salista on tulossa harrastuskäyttöön mittava, mutta suurta yleisöä vetäviä virallisia otteluita sinnekään tuskin tullaan viemään pieneksi jäävän katsomon vuoksi.

Sekä yksityisillä toimijoilla että kaupungin liikuntaväellä on yhteinen toive: jatkukoon liikuntatilojen ja -paikkojen rakentaminen aktiivisena.

– Lopputulos ei näy talousluvuissa niin sanotusti viivan alla heti vaan ehkä kymmenen vuoden päästä, Jarno Schutskoff muistuttaa.

UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat vuosittain noin 3200–7500 miljoonaa euroa. Mukaan on arvioitu muun muassa terveydenhuollon suoria kustannuksia, tuottavuudesta heijastuvat kustannukset, verovaikutukset sekä syrjäytymisen ja ikääntyvien koti- ja laitoshoidon tuottamat kustannukset.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?