Uniapneasta on tullut yksi suomalaisten sairastamista kansantaudeista. Yli 40-vuotiaista miehistä sitä sairastaa 25 prosenttia ja samanikäisistä naisista 11 prosenttia.
– Uniapneaa, unenaikaisia hengityskatkoksia aiheuttavaa unihäiriötä on aihetta epäillä, jos kuorsaa, kärsii aamuisesta päänsärystä ja päiväväsymyksestä, luettelee LKT, dosentti Miikka Peltomaa, joka luennoi uniapneasta ja kuorsauksesta Rautahovissa syyskuussa.
Uniapneasta voivat kieliä myös yöllinen virtsaamisen tarve, masennus ja aloitekyvyttömyys.
Levoton uni, unen aikana korkealla pysyttelevä syke sekä hengityskatkokset ovat ihmiselle merkittävä terveyshaitta. Kun normaali löydös unen aikaisessa seurannassa osoittaa pulssilukemien olevan 57–58, niin vaikeaa uniapneaa sairastavalla sykkeen vaihteluväli on 84–110. Happisaturaation luku normaalilöydöksessä on 93 ja uniapneasta kärsivällä alimmillaan vain 55.
Hengityskatkokset vaihtelevat pituudeltaan runsaasta minuutista jopa useaan minuuttiin. Vaikeassa uniapneassa tunnin aikana voi olla jopa yli 30 hengityskatkosta.
Uniapneaa sairastaa tyypillisesti kuorsaava nukkuja, jonka kuorsauksen katkokset, hiljaiset hetket, päättyvät korahdukseen, jonka seurauksena nukkuja itsekin monesti havahtuu, vaikka ei välttämättä tätä havahtumista itse huomioi.
Yhteys muihin kansantauteihin
Uniapneaa sairastavalla on usein muitakin kansantaudeiksi luokiteltuja sairauksia. Verenpainetauti on heistä 50–70 prosentilla.
– Uniapnea on verenpainetaudin itsenäinen riskitekijä, Miikka Peltomaa vahvistaa.
Rytminsiirtoon tulevista eteisvärinäpotilaista 75 prosentilla on uniapnea. Sepelvaltimotautipotilaista uniapnea on jopa 60 prosentilla. Pallolaajennuksen jälkeen ahtauma uusiutuu herkemmin, jos uniapneaa ei hoideta.
Uniapneataudilla on kolme muotoa: obstruktiivinen, sentraalinen ja sekamuotoinen uniapnea. Niistä yleisin on ensin mainittu, joka aiheutuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta, jolloin hengitys estyy ja rajoittuu.
Uniapnean kirurginen hoito käsittää nielurisaleikkauksen sekä nenä- ja leukakirurgian. Hoitovaihtoehtoja ovat myös suukojeet, kuorsaus- ja uniapneakisko ja asentohoito.
Keskivaikeaa tai vaikeaa unipneaa sairastavalle CPAP-laitehoito on ensisijainen hoitomuoto. Tässä laitehoidossa ylläpidetään maskin avulla ilmateissä jatkuvaa, yksilöllisesti sopivaksi asetettua ylipainetta, joka pitää ylähengitystiet auki unen aikana. Laitetta käytetään joka yö.
Uniapnean ennalta ehkäisyssä tärkeimmät keinot ovat ylipainon, tupakoinnin ja runsaan alkoholin käytön välttäminen.
Kangasala-talossa marraskuussa
Uniapnean tiimoilta järjestetään luento myös marraskuussa Kangasalla. Kangasalalainen erikoislääkäri Hannele Hasala luennoi ja keskustelee uniapnean oireista, diagnostiikasta ja hoidosta Kangasala-talon isossa salissa kello 18–20 keskiviikkona 17. marraskuuta.
Hasala on keuhkosairauksien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori , joka toimii Taysin unipoliklinikan apulaisylilääkärinä.
Kangasalan Seudun Sydänyhdistyksen järjestämään tilaisuuteen on vapaa pääsy.
