Pälkäneen Onkkaalasta kotoisin ollut Karl August (Aku) Peltonen (1886–1954) oli maailmansotien välisenä aikana Hämeenlinnan nimekkäin näyttämötaiteen edustaja, joka esiintyi ahkerasti myös elokuvissa. Peltonen näytteli lukuisissa rooleissa, kuten Kaappona Pohjalaisissa, Jeppe Niilonpoikana, Eskona Nummisuutareissa sekä Juhanina ja Laurina Seitsemässä veljeksessä.
Peltonen syntyi Pälkäneen Onkkaalassa, mutta joutui kaikkien muiden köyhien kotien kasvattien tavoin jo pienestä pitäen lähtemään maailmalle elantoaan hankkimaan.
Hämeenlinnassa hän ryhtyi 19-vuotiaana nahkurinoppiin ja toimikin sillä alalla – suoritettuaan kisällinäytteen – aina vuoteen 1914 asti. Tämän jälkeen hän ansaitsi toimeentulonsa erilaisilla tilapäisansioilla, kuten pika-ajurina ja sittemmin useat vuoden erinäisten helsinkiläisten suurliikkeiden lihanhankkijana.
”Jo usean viime vuoden ajan Peltonen on harjoittanut itsenäistä kalakauppaa”, kertoi Hämeen Kansa 10.3.1936 onnitellessaan 50 vuotta täyttävää näyttelijää, joka joutui edelleen jatkamaan elantoaan yksityisenä yrittäjänä.
Näyttelemisen Peltonen jätti sairastumisen vuoksi, mutta hän ehti toimia myös työväenteatterin johtajana ja olla mukana sen johtokunnassa.
Tulion luottomies ja Pro Finlandia
Hämeenlinnan työväen näyttämöllä Aku Peltonen viihtyi melkein 30 vuotta. Hän oli näyttelijä, joka erityisesti koomisissa rooleissa voitti yleisön puolelleen niin, että nämä räjähtivät nauruun melkeinpä jokaisen Peltosen repliikin jälkeen. Arvostelijat olivat tosin sitä mieltä, että ”Peltosen olisi syytä paneutua enemmän roolihahmonsa sielunelämään” eikä panna niin paljon omiaan.
Näyttämön yleisölle Peltonen muodostui vuosien kuluessa niin läheiseksi, että näyttelijä tiesi, mistä yleisö piti.
”Tulisi liian pitkäksi luetella sitä roolien paljoutta, joka Akun käsissä on muuttunut lihaksi ja vereksi, elämäntäyteiseksi, riemukkaaksi nautinnoksi lukuisille katsomoille, sillä siinä missä Akun rehevät tyypit ovat liikkuneet, on ollut iloa ”kattoon asti”, muotoili Työväen näyttämötaide 1.3.1936.
Valkokankaallakin tutuksi tullut Peltonen näytteli vuosien 1937 ja 1948 välillä yli 30 roolissa, joista huomattavimpia olivat Nyrki Tapiovaaran elokuvassa Varastettu kuolema (1938) ja Teuvo Tulion elokuvassa Unelma karjamajalla (1940). Hänen ensimmäinen roolinsa valkokankaalla oli Nukarin isännän osa vuonna 1937 Tulion elokuvassa Nuorena nukkunut.
Aku Peltonen sai ensimmäisenä suomalaisena amatöörinäyttelijänä Pro Finlandia -mitalin 1952. Peltonen oli myös kuvanveistäjä Lauri Leppäsen mallina tämän muotoillessa Aku-patsaan. Tätä jaetaan edelleen Hämeenlinnassa vuosittain merkittävistä teatteriansioista.
Aku Peltosesta kirjoitettua:
https://www.hamewiki.fi/wiki/Aku_Peltonen
https://ahvenisto.kirkkomaa.fi/henkilo/peltonen-aku/
https://hame.fi/hamalaisia-juttuja/menestystarinoita-hameesta/nayttelijoita/
Hämeen Kansa 10.3.1936 ja Työväen näyttämötaide 1.3.1936
Balladi Aku Peltosesta, Sibeliuksesta ja Urpo Hanssonista. Suomen Kuvalehti 49 1965. Kurjensaari Matti.
Tuula Vuolle-Selki
