Läheisyys, turvallisuus ja kaverit – koulumaailmasta kertyi tänä vuonna poikkeuksellisen paljon tietoa Kangasalla

Kävi perusopetuksen oppilaaksiottoalueita koskevien muutossuunnitelmien kanssa Kangasalla niin tai näin, on asian selvittely ainakin tuonut näkyväksi reppukaupalla kouluarkeen liittyviä ajatuksia ja näkemyksiä oppilailta ja heidän vanhemmiltaan.

Koulujen oppilaaksiottoalueiden viilaamiseen liittyen syksyn aikana järjestettiin niin verkkokysely kuin erillisiä oppilaskyselyjäkin. Oppilaskyselyjä tehtiin Suoraman, Huutijärven, Sariolan ja Kuhmalahden 3.–6.-luokkalaisille. Kyselytulosten mukaan kaverit ovat sisaruksia tärkeämpi tekijä, kun mietitään kenen kanssa halutaan päästä samaan yläkouluun.

Tuloksista kävi myös ilmi, että Huutijärven koulun oppilaista lähes kaikki halusivat Pikkolan kouluun ennemmin kuin Sariolan kouluun – ja Sariolan ja Kuhmalahden oppilaista lähes kaikki puolestaan Sariolan kouluun. Suoraman koulun oppilaista noin neljäsosa oli halukas menemään Pikkolan kouluun Pitkäjärven koulun sijaan.

Huoltajien mielestä lapsen koulun suhteen kolme tärkeintä asiaa olivat koulun läheisyys, turvallinen koulumatka sekä hyvät kävely- ja pyöräilyreitit kouluun. Lisäksi verkossa pidetyn asukaskyselyn mukaan vanhemmat kokivat pienten koulujen elinvoimaisuuden säilyttämisen tärkeäksi. Myös yläkoululuokkien opetuksen jatkuminen Sariolan koulussa nähtiin tärkeänä.

Yleisesti asukaskyselyn vastauksissa näkyi kaupungin mukaan huoli kaverisuhteiden säilymisestä ja sisarusten pääsemisestä samaan kouluun. Selkeää koulupolkua esikoulusta yläkouluun pidettiin tärkeänä, ja vanhemmat toivoivat mahdollisuutta vaikuttaa lapsen koulupolkuun. Esille tuotiin myös pienten luokkakokojen merkitys, jotta opettajalla on riittävästi aikaa oppilaille.

Verkkokyselyyn jätettiin 1631 vastausta.

Samalla sen tulos kuvasi hyvin alueellisia näkökantaeroja ja lähikoulun merkitystä. Vatialan koulun alueen oppilaiden ohjaamiseen Lamminrahkan yhtenäiskouluun suhtauduttiin melko neutraalisti – lukuun ottamatta juuri Vatialan aluetta, jonka asukkaat olivat varsin jyrkästi ajatusta vastaan. Yhtä lailla ajatus oppilaiden ohjaamisesta Sariolan koulun alueelta Sahalahdelta Kuhmalahden koulutaloon nähtiin Kuhmalahdella tärkeänä, mutta vähiten kannatusta ehdotus sai Sahalahden alueella. Mahdollisuus ohjata Huutijärven alueen oppilaita yläluokille Pikkolan lisäksi Sariolaan puolestaan herätti närää Huutijärvellä, mutta myönteistä suhtautumista Sahalahdella ja Kuhmalahdella.

Tietotekniikka hyvä, psykologijono ei

Kouluista ja koululaisista on syksyn aikana saatu tänä syksynä ajankohtaista tietoa muutakin kautta. Keväällä tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksia on tarkasteltu kaupungissa kiinnostuneena, ja mittavan tietopaketin tuotti jälleen myös kaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen seutuvertailu.

Seutuvertailun mukaan laskennalliset keskimääräiset ryhmäkoot ovat ykkös- ja kakkosluokilla Kangasalla suhteellisen suuria muihin kaupunkiseudun kuntiin verrattuna. Keskimääräinen ryhmäkoko pienimmillä kangasalalaiskoululaisilla on 18,3 oppilasta, kun se esimerkiksi Nokialla on 16,4 ja kaupunkiseudulla keskimäärin 17,1. Kolmannella–kuudennella luokalla ryhmäkokojen keskiarvo Kangasalla on 17,2 ja yläkoulussa 17,8, joista ensin mainittu on alle ja jälkimmäinen yli seutukunnan keskiarvon. Kaupunkiseudulla ryhmäkoot pääsääntöisesti pienenivät viime lukuvuonna.

Perusopetuksen oppilaskohtaisten kustannusten lasketaan nousseen Kangasalla vuodesta 2015 noin viidelläsadalla eurolla. Silti 8484 euron oppilaskohtaiset kulut ovat kaupunkiseudun kolmanneksi pienimmät, joskin Nokia (7717) ja Lempäälä (7763) ovat euroissa vielä kaukana. Vuonna 2014 tilinpäätöstietojen avulla Kangasallakin tosin laskettiin oppilaskohtaisten kustannusten olevan alakoulussa vielä noin 6800 euroa.

Opetussuunnitelman tuntijaon mukaisessa tuntimäärässä Kangasala hivutti itsensä pois kaupunkiseudun jumbopaikalta viime lukuvuonna edettyään pitkään lakisääteisellä vähimmäistuntimäärällä. Oppilasmäärä koulunkäynninohjaajaa ja erityisopettajaa kohden oli viime vuonna kaupunkiseudun pienimpiä, vaikka vertailua hankaloittaakin valtion maksama koronatuki. Myös tietotekniikkaan satsattiin; Kangasalla opettajien ja oppilaiden käytössä oli selvästi eniten tietokoneita ja tablet-laitteita oppilasta kohden.

Sen sijaan oppilasmäärä koulukuraattoria ja koulupsykologia kohden oli Kangasalla viime lukuvuonna toiseksi suurin koko kaupunkiseudulla; huonompi tilanne oli vain Lempäälässä. Kangasalla oppilaita oli yhtä koulukuraattoria kohden lähes 950 ja yhtä koulupsykologia kohden vajaat 1300. Lempäälässä ja Kangasalla myös yläkoululaisten määrä per opinto-ohjaaja oli selvästi suurempi kuin muissa kunnissa.

Kangasalan koulujen oppilaiden kokonaismäärä on pysytellyt noin 3850 oppilaassa jo viitisen vuotta. Esikouluoppilaiden määrä (405) oli viime lukuvuonna Tampereen ympäryskunnista kolmanneksi suurin, vaikka määrä onkin laskenut vuodesta 2016 noin viidelläkymmenellä.

Vertailun talous- ja toimintatiedot kerättiin suoraan kaupunkiseudun kunnilta keväällä ja kesällä, kustannustiedot pohjaavat Tilastokeskuksen tietoihin.

Kouluterveyskyselyyn vastasi Kangasalan 4.–5.-luokkalaisista 94 prosenttia, 8.–9.-luokkalaisista 81 prosenttia, lukiolaisista 87 prosenttia ja ammattikoululaisista 48 prosenttia. Tulosten mukaan suuri osa oppilaista käy koulua mielellään, mutta esimerkiksi koulu-uupumusta kokee noin 10–15 prosenttia oppilaista.

 

Uudet oppilaaksiottoalueet?

Kangasalla syysloman aikaan julki tuoduissa suunnitelmissa on haluttu hioa koulujen oppilaaksiottoalueita.

Suurimmat muutosesitykset ovat koskeneet kaupungin yläkouluja, joiden osalta valmisteilla on ollut kaksi eri vaihtoehtoa.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa nauhataajaman yläkoulut – Pikkola, Pitkäjärvi ja tulevaisuudessa Lamminrahka – muodostaisivat yhteisen oppilaaksiottoalueen. Näin kasvavaa yläkouluikäisten määrää pystyttäisiin jakamaan tasaisemmin eri koulujen välillä. Sahalahdella sijaitseva Sariolan koulu muodostaisi oman oppilaaksiottoalueensa. Tässä mallissa Lamminrahkan alueen yläkoulun oppilaita olisi todennäköisesti tarpeen ohjata Pitkäjärven kouluun ennen kuin Lamminrahkan yhtenäiskoulun luokkien 7–9 opetus alkaa. Niinpä Suoraman koulusta ohjattaisiin nykyistä enemmän oppilaita Pikkolan kouluun. Vatialan alakoulusta voitaisiin ohjata tulevaisuudessa oppilaita yläkouluun myös Lamminrahkaan.

Tässä vaihtoehdossa jouduttaisiin kaupungin mukaan tulevaisuudessa hyvin todennäköisesti tilanteeseen, jossa Sariolan yläkoululuokkien opetuksen lakkauttamista olisi alettava selvittää. Opetuksen järjestäminen ei oppilasmäärin pienetessä olisi välttämättä enää mahdollista Sariolassa. Tällöin Sariolan 7–9-luokkien oppilaat jouduttaisiin siirtämään Pikkolan kouluun.

Toisessa vaihtoehdossa Sariolan oppilaaksiottoalue laajenisi koskemaan myös osaa Huutijärven alueen oppilaista. Tässä mallissa Huutijärveltä siirtyisi oppilaita yläkoululuokille Sariolaan noin 20–22 yhtä ikäluokkaa kohden eli yhteensä noin 60–66 oppilasta.

Alakoulujen osalta aluemuutos käytännössä poistaisi alueiden ympärille nykyisessä – vuonna 2012 hyväksytyssä – mallissa jätetyt ”välialueet”.

– Alakoulujen välialueiden poistaminen lisää jonkin verran joustavuutta, vaikka pitkälti tultaisiin noudattamaan nykyistä ohjausmallia. Oppilassijoittelut tehdään jatkossakin voimassa olevien oppilaaksioton periaatteiden mukaisesti. Oppilaita ohjataan siten, että opetus pystytään järjestämään tarkoituksenmukaisesti sopivan kokoisissa ryhmissä. Ryhmiä muodostettaessa turvallinen koulumatka ja oppilaan tuen tarpeet otetaan huomioon. Samat periaatteet  koskevat myös yläkoulujen oppilassijoituksia, sanoo kaupungin opetuskoordinaattori Marja Mattila.

Hänen mukaansa suunnitellut muutokset alakoulujen oppilaaksiottoon eivät suoranaisesti kosketakaan kovinkaan suurta joukkoa oppilaita; vaikutusta olisi lähinnä Vatialan ja Lamminrahkan suunnalla.

– Yläkoulun puolella muutos toki sitten koskisi osaa Huutijärven oppilaista toisen vaihtoehdon kohdalla – ja muitakin, mikäli esimerkiksi Suoraman oppilaaksiottoalueelta ohjataan Pikkolaan Pitkäjärven sijaan.

Sivistyslautakunta puntaroi asiaa syksyn aikana useaan otteeseen. Päätös ratkaisusta ilmoitettiin syntyvän joulukuussa, ja lautakunta lupasi ottaa asukaskyselyn tulokset ”mahdollisuuksien mukaan” huomioon päätöstä tehdessään. Mahdolliset muutokset astuvat voimaan ensi syksynä.

 

Lue myös:

Huutijärveltä jatkossa osa oppilaista yläkouluun Sariolaan tai Sariolan yläkoulu lakkautetaan kokonaan? – oppilaaksiottoalueita päivitetään Kangasalla

Kangasalan alakoulujen oppilasmäärät (yht. 2564)

  • Haviseva           107
  • Huutijärvi          264
  • Kirkkoharju       374
  • Suorama           550
  • Liuksiala            206
  • Raikku               26
  • Ruutana            284
  • Sariola* (1–6)  161
  • Tursola              97
  • Vatiala               474
  • Kuhmalahti       32

 

Kangasalan yläkoulujen oppilasmäärät (yht. 1297)

  • Pikkola              725
  • Pitkäjärvi           472
  • Sariola* (7–9)  89

Kouluterveyskyselyn antia

Harrastukset. Noin 90 prosenttia lapsista ja nuorista harrastaa jotakin ainakin kerran viikossa.

Yksinäisyys. 4.–5.-luokkalaisista oppilaista yksinäisyyttä kokee alle 5 prosenttia, yläkoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa noin 15 prosenttia.

Ahdistuneisuus. Nuorista 15–20 prosenttia kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, tytöt poikia enemmän.

Päihteet. Raittiiden nuorten osuus kasvaa, humalahakuinen juominen vähenee, huumekokeilut pysyneet noin 10 prosentin tasolla.

Kouluinnostus. Alakoululaisista sitä kokee 65 prosenttia, 8.–9.-luokkalaisista noin 21 prosenttia.

Mielenterveys. Ongelmat nuorilla lisääntyvät, ja erityisiä tukitoimia arvioidaan vaadittavan etenkin tyttöjen hyvinvoinnin haasteisiin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?