Kouluneuvos, kouluhallituksen osastopäällikkö ja päätoimittaja Kaarlo Alfred Franssila (1869–1950) syntyi Sahalahdella 29. marraskuuta vuonna 1869. Vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Franssila ja Maria Kristiina Hartikkala.
Franssila aloitti 1930-luvulla taistelun sen puolesta, että kansakoulunopettajien koulutus säilytettäisiin kansakoulu- ja keskikoulupohjaisena, jotta opettajat eivät vieraantuisi maaseudun elämästä.
Hän oli muun muassa Juho Kusti Paasikiven koulutoveri, kouluneuvos koulutoimen ylihallituksessa ja Opettajain Lehden päätoimittaja.
J.K. Paasikiven koulutoveri
Sahalahtelaissyntyinen Kaarlo Franssila pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1890. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1893 ja lopulta filosofian tohtoriksi 1907.
Hän opiskeli suomalais-ugrilaista kielentutkimusta ja kirjoitti väitöskirjansa kansanrunoudesta.
Franssila toimi Lahden kansanopiston johtajana 1893–1902 ja Rauman opettajaseminaarin johtajana 1902–1912. Tanskaan vuonna 1894 tekemällään opintomatkalla hän tutustui Tanskan kansanopistoihin ja niiden toimintaan.
Sisällissodan jälkeen Franssila eteni koulutoimen ylihallituksen seminaariasioiden kouluneuvokseksi 1918, kansanopetusosaston apulaisosastopäälliköksi 1924 ja osastopäälliköksi 1936. Franssilan ura kouluhallituksessa kärsi siitä, että hän oli 1910-luvulla leimautunut myöntyväisyyssuuntauksen kannattajaksi.
Ensimmäisten eduskuntavaalien aikana suomalaisen puolueen kenttätyöaktiivi sai tukea Juho Kusti Paasikiveltä, joka oli nuoruudenystävä Hämeenlinnan lyseon ja Helsingin yliopistovuosien ajoilta. Juuri Paasikivi oli se henkilö, joka junaili Franssilalle paikan Lahden kansanopiston johtajaksi.
Rauman seminaarissa oli kuitenkin paremmat ansiomahdollisuudet ja perheellistynyt Franssila pyrki sinne yhdeksän Lahdessa vietetyn vuoden jälkeen.
Lahdessa ollessaan Kaarlo Franssila oli avioitunut Aini Maria Bonsdorffin kanssa, ja heille oli syntynyt tytär Annikki Franssila (1901–1951), joka oli myöhemmin naimisissa Suomen ulkoministerinä toimineen Rudolf Holstin kanssa.
Opettajien kosketus maaseudun elämään
Franssila aloitti 1930-luvulla taistelun sen puolesta, että kansakoulunopettajien koulutus säilytettäisiin kansakoulu- ja keskikoulupohjaisena. Opettajien tuli säilyttää kosketuksensa maaseudun elämään.
Franssila katsoi, että opettajaseminaarien lakkauttaminen ja kaiken opettajakoulutuksen siirtäminen ylioppilaspohjalta korkeakouluissa tapahtuvaksi olisi virhe. Se johtaisi opettajien vieraantumiseen työkentästään ja oppilaistaan sekä syrjisi maaseutua.
Yhä uudelleen esitetty vaatimus ylioppilaspohjaisen kansakoulunopettajankoulutuksen aloittamiseksi kuitenkin toteutui vuonna 1934, jolloin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu aloitti toimintansa.
Franssila teki suurimman osan työurastaan opettajankoulutuksen kehittämisen parissa. Tuossa tehtävässä oli paljon arkisia rutiinihommia, raporttien laatimista ja erilaisia kokouksia, mutta myös kirjoittelua lehtien palstoilla. Usko painetun sanan merkitykseen säilyi vuosikymmenestä toiseen.
Kaarlo Franssila halusi valtion virkamiehenäkin omalla tahollaan vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, ja mahdollisuus omien ajatusten julkaisemiseen löytyi lehtien palstoilta. Kynämies oli myös veli Juho Franssila, joka tuli tunnetuksi näytelmäkirjailijana. Hänen tuotantoaan ovat teokset Aamun sarastaessa (1927) ja Onko kieltolaki kumottava? Muutamia sanoja täysikiellottomille (1930).
Kaarlo Franssila toimi Länsi-Suomi -lehden päätoimittajana 1907–1911. Vanha lehtimies suostui vielä eläkeläisenä Opettajain Lehden päätoimittajaksi 1938–1941. Lisäksi hän oli eri kustantamojen avustaja kielentarkastajan roolissa.
Kaarlo Franssilaa pidettiin miehenä, joka uskalsi tuoda mielipiteensä esiin ja näin ohjailla asioita omalle uralleen, kun enemmistö oli täysin päinvastaista mieltä. Periaatteen miehelle tämä toi niin vihamiehiä kuin uskollisia kannattajia.
Tuula Vuolle-Selki
Lähteet:
https://ls24.fi/artikkelit/vakavia-jarjen-sanoja-myllymaelta
http://runeberg.org/aikalais/1934/0132.html
https://amp.fi.autograndad.com/1368374/1/kaarlo-franssila.html
Martti T. Kuikka, Opettajankoulutus eilen, tänään ja huomenna. https://www.kasvhistseura.fi/dokumentit/1110051148_b_kuikka.pdf
