Pälkäneen Kokoomus täyttää tänä vuonna sata vuotta. Virallinen juhlapäivä on 2. helmikuuta. Sadan vuoden aikana Pälkäne – kuten muukin Suomi – on kulkenut matkan maatalousvoittoisesta yhteiskunnasta sotien kautta yhä enemmän teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi.
Pitkään ajanjaksoon mahtuu monia muistoja. Juhlapäivän kunniaksi kuusi entistä Pälkäneen Kokoomuksen puheenjohtajaa muisteli lyhyesti omaa puheenjohtajuuskauttaan.
Antti Rauas:
”Mieleeni on jäänyt erityisesti ansiokas sihteeri näiltä ajoilta, Terttu Kortetjärvi. Olimme omalla puheenjohtajuuskaudellani Pohjois-Hämeen kokoomuslaisin kunta. Tuolloin teetettiin myös Onkkaalan liikenneturvallisuussuunnitelma, mikä on jälleen ajankohtainen aihe.”
Puheenjohtajana 1976–1983
Matti Simola:
”Puheenjohtajuuskauteni oli muutoksen aikaa Pälkäneellä. Maatalouspainotteiseen kuntaan alkoi syntyä yhä enemmän yrityksiä, jotka työllistivät erittäin hyvin paikallisia ihmisiä. 1980-luvulla kunnan työttömyysaste olikin ennätysmäisen alhainen, alle kolme prosenttia. Vuonna 1984 Pälkäne nousi Suomen kokoomuslaisimmaksi kunnaksi: 40,2 prosenttia kuntavaaleissa äänestäneistä pälkäneläisistä äänesti tuolloin Kokoomusta. Kunnan talous oli erinomaisella tolalla. Siitä osoituksena oli, että Suomen Veronmaksajain Keskusliitto valitsi Pälkäneen 1990-luvun alussa Suomen taloustaitokunnaksi. Valinnalla haluttiin tuoda esille myönteinen esimerkki hyvin hoidetusta kunnan taloudesta.”
Puheenjohtajana 1984–1986 ja 1990–1996
Erkki Hylli:
”Vuoden 1988 kuntavaaleissa saimme kymmenen paikkaa 21:stä. Kunnan veroäyriä kuvailtiin tuolloin Hämeen hitaimmaksi, sillä halusimme pitää sen ennallaan koko valtuustokauden ajan ja se myös onnistui. Yhteistyötä muiden valtuustoryhmien kanssa oli paljon, ja kokoukset olivat yleensä sopuisia ja melko lyhyitä.”
Puheenjohtajana 1987–1989
Rauni Tiililä:
”Puheenjohtajuuskauttani muistelen hyvänä ja hauskana aikana. Pälkäne oli tuolloin erittäin kokoomuslainen kunta ja yhdistyksemme jäsenmäärä pitkälti toistasataa. Järjestimme paljon erilaisia juhlia ja tapahtumia, joskin tähän oli hyvin konkreettinen syy: edeltäneet vaalit olivat rasittaneet melkoisesti yhdistyksen taloutta. Kesäjuhlia pidettiin vuosittain Rönnvikin viinitilalla ja niihin saapui paljon juhlijoita myös naapurikunnista. Tulin myös valituksi Pirkanmaan Kokoomuksen ”järjestöjyräksi”. Tämän kunniamaininnan oli saanut aiemmin yhdistyksestämme Pirjo Mäljä ja minun jälkeeni Tiina Kokkola. Yhdistyksemme 80-vuotishistoriikin aikaansaamisessa olin aktiivisesti mukana.”
Puheenjohtajana 1997–2000
Tiina Kokkola:
”Puheenjohtajuuskauteni oli aktiivista koulutuksiin sekä piirin ja valtakunnan toimintaan osallistumisen aikaa. Meillä oli tuolloin parin vuoden ajan kokoomuslaisten naisten värisuora: Rauni Tiililä valtuustoryhmän puheenjohtajana, Arja Kokkola-Ahava kunnanhallituksen puheenjohtajana ja minä yhdistyksen puheenjohtajana. Kaiken kaikkiaan tuo oli iloista aikaa, vaikka ajanjaksoon osuu myös särö, kun osa kokoomuslaisista asettui kuntavaaleihin ehdolle omana ryhmänään. Mitään ei kuitenkaan ole jäänyt hampaankoloon.”
Puheenjohtajana 2001–2009
Rainer Zeitlin:
”Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitos osui oman puheenjohtajakauteni aikoihin. Kun aiemmin kunnassa oli ollut yksi kokoomusyhdistys, nyt niitä oli kolme. Yhteistyötä siis alettiin rakentaa yhdistysten kesken. Raunin ajoista alkaen Kokoomuksella on aina ollut suurin valtuustoryhmä Pälkäneellä. Poliittisen järjestön on tärkeä seurata yhteiskunnallista muutosta ja reagoida siihen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”
Puheenjohtajana 2010–2017
Aktiivista toimintaa, jäseniä viitisenkymmentä
Pälkäneen Kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Tomi Hämäläinen kuvailee paikallisyhdistyksen toimintaa aktiiviseksi. Koronan vuoksi moni toiminta ja tapahtumat ovat toki olleet parin vuoden ajan pääosin tauolla.
– Uskon, että olemme Pälkäneen puolueista yksi aktiivisimpia. Olemme saaneet hallitukseemme uusia jäseniä, joten kyllä näihin hommiin on edelleen kiinnostusta, vuodesta 2018 puheenjohtajana toiminut Hämäläinen miettii.
Puheenjohtaja iloitsee myös siitä, että puolue sai viime kevään kuntavaaleihin uusia ehdokkaita. Pälkäneen Kokoomuksen jäsenmäärä on tällä hetkellä viidenkymmenen kieppeillä.
– Jäsenmäärä on ehkä hieman laskeva, kuten monilla muillakin poliittisilla toimijoilla, mutta ei mitenkään radikaalisti.
100-vuotisjuhlia Pälkäneen Kokoomus viettää keväällä tai kesällä eli siinä vaiheessa, kun se koronan puolesta on terveysturvallisesti mahdollista.
Pälkäneen Kokoomus ry:
- Pälkäneen Kansallisseura perustettiin 2.2.1922.
- Pälkäneen alueella Kokoomus oli toiseksi suurin puolue koko 1920-luvun. Vaaleja järjestettiin tuon ajan hengen mukaisesti erittäin paljon.
- Yhdistyksen alkuvuosien aktiivinen vastuunkantaja oli opettaja J.F. Vuori. Hän kantoi vastuuta seuran johtokunnassa ja toimi puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana aina kuolemaansa eli vuoteen 1941 saakka.
- Vuonna 1939 Kokoomuksen piirijärjestön puheenjohtaja, pälkäneläinen Matti Heikkilä valittiin eduskuntaan ja hän toimi siellä vuoteen 1953 asti.
- 1950–1960-luvuilla Kokoomuksen kannatus Pälkäneellä voimistui.
- Pälkäneen Kansallisseuran nimi muutettiin Pälkäneen Kokoomukseksi syksyllä 1979.
- Naiset astuivat politiikan kentällä vahvemmin esiin 1980–luvulla. Kokoomuksen Kyllikki Pohjola valittiin vuonna 1988 ensimmäisenä naisena kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Pälkäneellä.
- Kokoomus on ollut Pälkäneen suurin valtuustoryhmä puoli vuosisataa.
- Nykyisin Pälkäneen valtuustossa on yhdeksän Kokoomuksen valtuutettua.
- Lähde: Laila Halme: Jäämien perilliset. Pälkäneen Kokoomuksen 80–vuotishistoriikki.
