Hyvä paimen – Kuka on sinun elämäsi paimen?

Oletko koskaan laskenut lampaita saadaksesi unen päästä kiinni? Jeesuksen kertomassa vertauksessa ”Kadonnut lammas” omistajan täytyi laskea lampaitaan, koska huomasi, että yksi lammas sadasta puuttui (Luuk. 15). Yhdenkin lampaan kadottaminen katraasta oli vakava juttu, joka vaikutti elantoon. Lampaita ei pidetty huvin vuoksi, vaan niissä oli rahaa kiinni.

Lampaat ovat arkoja eläimiä, jotka eksyvät helposti ja ne ovat lähes suojattomia petoeläimiä vastaan. Niinpä lampaiden omistaja jätti muut lampaat ja lähti varmasti kiireesti etsimään kadonnutta lammasta. Kun hän vihdoin löysi kadonneen lampaan, hänen ilonsa oli valtava. Hän nosti lampaan harteilleen ja kutsui ystävänsä ja naapurinsa iloitsemaan kanssaan löytyneestä lampaasta. (Luuk. 15:5-6.) Jeesuksen pointti vertauksessa oli: ” …samoin on taivaassa suurempi ilo yhdestä syntisestä, joka kääntyy, kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse. ”(Luuk 15:7.)

Jeesuksen tuli sääli nähdessään, kuinka ihmiset olivat nääntyneitä ja hylättyjä kuin lampaat ilman paimenta (Matt. 9:36). Jeesus sanoi olevansa hyvä paimen (Joh. 10:11,14) ja opetti heitä. Ihmiset olivat varmasti fyysisesti väsyneitä raskaasta työstä ja monet asiat näännyttivät heitä henkisesti. Lepoa ja rauhaa etsittiin vääristäkin lähteistä.  ”Miksi punnitsette hopeaa maksuksi siitä, mikä ei ole leipää, ja annatte työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja sielunne nauttii yltäkylläisyydestä. ”(Jes. 55:2.)

Jeesus kehotti raskaan työn tekijöitä ja taakkojen kantajia tulemaan hänen luokseen niin hän antaisi heille levon (Matt.11:28). Hän lupasi elämän leipää ja vettä janoisille. ”Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä. Sille, joka tulee minun luokseni, ei koskaan tule nälkä, ja sille joka uskoo minuun, ei koskaan tule jano” (Joh. 6:35).

Paimen vaaransi monesti oman elämänsä pelastaessaan lampaita petoeläimiltä ja muilta vaaroilta. Hyvä paimen eli Jeesus rakastaa lampaitaan ja antoi henkensä lampaiden eli meidän edestämme (Joh. 10:11). ”Kaikki me vaelsimme eksyksissä kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra pani hänen päälleen kaikkien meidän syntivelkamme.” (Jes. 53:6.) Kaikki me olemme tehneet syntiä ja poikenneet omalle tiellemme, mutta syntivelkamme siirrettiin Jeesuksen päälle, joka kärsi kuoleman ristinpuulla meidän sijastamme. Näin meillä on mahdollisuus pelastua Jeesuksen ristintyön ja ylösnousemuksen kautta, häneen uskomalla.  Jeesus on ovi, kuka siitä ovesta menee sisälle, pelastuu ja löytää laitumen (Joh. 10:9).

Kukaan ei voi ryöstää lampaita Isän kädestä (Joh. 10:28-29). Jumala etsii lampaansa ja pitää niistä huolen (Hes. 34:11).  ”Hän kaitsee laumaansa paimenen lailla. Hän kokoaa karitsat käsivartensa turviin ja kantaa niitä sylissään, johdattelee imettäviä lampaita.” (Jes. 40:11.)

Kuulemmeko me hyvän paimenen äänen vai täyttääkö elämämme melske ja kiire korvamme, sielumme ja sydämemme? Olemmeko itsepäisiä lampaita, jotka kulkevat omia polkujaan vai taivummeko seuraamaan Jeesusta hyvää paimenta luottaen, että hän tietää parhaimman tien meille?  Herra on minun paimeneni (psalmi 23).  Kuka on sinun elämäsi ja sielusi paimen?

Mira Weck-Heinonen

Pälkäneen Helluntaiseurakunta

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?