SoTender saattaa työt ja tekijät yhteen – Kangasalla tehdään töitä positiivisuuden, yhdessä tekemisen ja joustavuuden kautta

Kangasalan kaupunki on monialainen, taloudeltaan vakaa ja elinvoimainen työnantaja. ”Kasvavassa ja jatkuvasti kehittyvässä kaupungissa on mukava työskennellä”, toteavat Aila Halsinaho ja Eija Tetri-Lähde.

Sijaisten löytäminen kuntien palkkalistoille ei ole ollut viime aikoina helppoa valtakunnallisesti kiusaavan työntekijäpulan vuoksi. Kangasalla rekrytointiongelmaa lähdettiin sosiaali- ja terveyspalveluissa taklaamaan muun tekemisen ohessa omalla sovelluksella, jonka kautta tarjolla olevia työvuoroja voisi helposti paitsi katsella sillä silmällä myös varata itselleen.

Näin sai alkunsa SoTender, helppokäyttöinen kohtaamispaikka, jossa joku saattaa nähdä tiettyjä yhtäläisyyksiä vaikkapa tunnetun deittisovelluksen kanssa. Se ei sinänsä ole sattumaa, sillä tässäkin tapauksessa haussa on ”osuma” – työntekijän ja työtarjouksen välillä.

– Tavoittelemme SoTenderin kautta helpotusta sijaispulaan ja uusia osaajia meille töihin. SoTender on kaikkien sote-alan ammattilaisten käytettävissä, eli käyttäjän ei tarvitse olla Kangasalan yhteistoiminta-alueella töissä tai aiemmin täällä työskennellyt, sanoo sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstöpäällikkö Aila Halsinaho.

Sovelluksen käyttö vaatii perushenkilötietojen syöttämisen ja rekisteröitymisen, joka onnistuu myös Google- tai Microsoft-tilin avulla. Sen jälkeen kaupungilla tarkastetaan henkilön kelpoisuus alan töihin, ja hyväksymisen jälkeen hakija pääsee selaamaan tarjolla olevia työvuoroja. Tarjontaa voi tutkia esimerkiksi eri ammattiryhmien, kuten hoiva-avustajan, sairaanhoitajan ja lähihoitajan, tai toimipisteiden näkökulmasta.

Varaaminen tapahtuu sydän-kuvaketta pyyhkäisemällä. Työntekijä saa viestin varatusta vuorosta, ja työnantaja vielä tarkastaa ja hyväksyy varauksen.

SoTender toimii sekä älypuhelinsovelluksena että nettiselaimen kautta. Palveluun voi aktivoida myös niin sanotun hakuvahdin, joka ilmoittaa uusista työvuoroista käyttäjän asettamien hakuehtojen perusteella.

Aila Halsinahon mukaan Kangasalan kaupunki halusi lähteä kehittämään omaa sähköisen rekrytoinnin tuotettaan, koska monen kunnan yhteisestä sovelluksesta ei koettu saatavan irti parasta mahdollista hyötyä. Lisäksi monen kunnan käyttämässä yhteisessä sovelluksessa työntekijästä kuitenkin aina kilpaillaan muiden kuntien kanssa.

– Oma sovellus nähtiin hyväksi ratkaisuksi markkinoinnin ja erottautumisen kannalta, ja se on myös oman erityisen jutun ja brändin vahvistamista, johon kuntatyönantajat ovat viime aikoina heränneet aiempaa enemmän. Tärkeintä meille on saada rekrytoitua riittävästi osaavaa henkilöstöä, koska työntekijävajaus kuormittaa nykyisiä työntekijöitä. Työntekijöiden hyvinvointi näkyy asiakkaalle asti.

”Itse olen enemmän hallintoihminen kuin nörtti”, hymähtää SoTender-sijaissovelluksen toteuttajajoukoissa ollut henkilöstöpäällikkö Aila Halsinaho Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Pro gradu -tutkielmansa hän teki aikoinaan työnantajakuvan kehittämisestä – aiheesta, joka on nyt monessa kunnassa ja yrityksessä suuren pohdinnan alla. Halsinahon tehtäväkenttä laajenikin maaliskuussa henkilöstöasioihin, koska rekrytointeihin tarvitaan lisäpanostusta soten haastavan henkilöstösaatavuuden vuoksi.

Positiivisuuden, yhdessä tekemisen ja joustavuuden kautta

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmä ideoi Kangasalla viime vuonna sote-puolelle rekrytointikampanjan, jolla haluttiin lähteä kehittämään työvoimapulan piinaamaksi joutuneen sosiaali- ja terveyskeskuksen työantajamielikuvaa.

– Jatkotyönä olemme kehittämässä koko kaupunkiorganisaation rekrytointimarkkinointia. Olemme juuri toteuttaneet kohdennetut somekampanjat liittyen varhaiskasvatuksen, opetuksen ja ateria- ja siivouspalveluiden työntekijähakuihin, kertoo henkilöstöjohtaja Eija Tetri-Lähde.

Kangasalan kaupunki on mukana sekä Vastuullinen kesäduuni – että Vastuullinen työpaikka -kampanjoissa, ja Mieli ry on myöntänyt kaupungille Hyvän mielen työpaikka -merkin tunnustuksena tehdystä mielenterveyden edistämistyöstä.

Rekrytointimarkkinointi tapahtuu nykyisin yhä enemmän sähköisissä kanavissa.

– Kunta-rekry, TE-palvelut, Oikotie ja muut vastaavat, Twitter, LinkedIn, Facebook, Instagram… kanavan valinta riippuu myös työtehtävistä, Tetri-Lähde listaa.

Työnantajat kilpailevat keskenään osaavista tekijöistä, ja palvelussuhteen ehtoihin sekä laadullisiin tekijöihin on pakko kiinnittää erityistä huomiota. Kangasalla sujuvuuteen ja helppouteen on haluttu kiinnittää huomiota heti työnhaun prosessin alusta alkaen; esimerkiksi työhaastatteluita on toteutettu myös videohaastatteluina.

Tetri-Lähteen mukaan oman osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia tarjotaan henkilökunnalle aktiivisesti, ja ylipäätään työhyvinvoinnin edistämiseen satsataan kaupungissa monin eri tavoin.

Työntekijöillä on myös käytössään esimerkiksi hyvinvointietuus, jolla on haluttu vahvistaa sekä henkilöstön jaksamista että kaupungin palveluksessa pysymistä. Lisäksi ennalta ehkäisevät työterveyspalvelut Hyvinvoiva ja aktiivinen Kangasala-hankkeen lisäpalveluineen ovat kattavat.

– Olemme myös kehittäneet viime vuosina aktiivisesti palkkausjärjestelmiämme, Tetri-Lähde huomauttaa.

Käytössä ovat esimerkiksi liukuva työaika, työaikapankki ja työnkuvasta riippuen etä- ja lähityön yhdistäminen.

– Meillä henkilöstö on siinäkin mielessä hyvässä asemassa, että täällä saadaan työskennellä kasvavassa ja kehittyvässä kaupunkiympäristössä ja vahvistaa omaa osaamistaan. Isossa organisaatiossa on mahdollisuuksia myös esimerkiksi työkiertoon tai laajempaan tehtävänkuvaan siirtymiseen.

Suurehko kuntatyönantaja ei ole myöskään yhtä herkkä suhdannevaihteluille kuin moni yksityisen sektorin toimija.

Paikka juuri sinulle?

Kaupungissa on käytössä kaikkiaan yli 200 eri ammattinimikettä. Ammattien kirjo ulottuu esihenkilö- ja johtotehtävistä suoraa asiakastyötä tekevään ammattihenkilöstöön.

Henkilöstöjohtaja Eija Tetri-Lähde kertoo Kangasalan kaupungin suhtautuvan positiivisesti kouluttautumiseen. ”Osaamisen kehittämisen kautta henkilöstö saa osaamispääomaa ja turvaamme toimintamme kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa”, hän sanoo.

Yleisin kaupungin henkilöstössä käytössä oleva ammattinimike on lähihoitaja, joita vakituisista työntekijöistä oli viime vuonna noin 220. Seuraavaksi yleisimmät ammattinimikkeet vakituisella henkilökunnalla ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitaja (130 henkilöä), varhaiskasvatuksen opettaja (128 henkilöä), palvelutyöntekijä (121) ja luokanopettaja (101 henkilöä). Muita yleisiä ammattinimikkeitä ovat sairaanhoitaja (91 henkilöä), koulunkäynninohjaaja (78 henkilöä) ja peruskoulun lehtori (73 henkilöä).

Kuntatyönantajat tarvitsevat tekijöitä myös tulevaisuudessa, ja henkilöstöjohtaja Tetri-Lähde kehottaakin nuoria harkitsemaan kunta-alan tehtäviä vakavasti koulutusvaihtoehtoja miettiessä. Kangasallakin eläköitymisvauhti on noin 70 työntekijää vuodessa.

– Meillä on mielenkiintoisia, merkityksellisiä ja monipuolisia työtehtäviä monenlaisille osaajille. Työtehtäviä on niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kuin teknisen alan osaajille, varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstölle sekä ateria- ja siivouspalvelun ammattilaisille. Myös hallinto-osaajille ja erilaisille erityisasiantuntijoille on tarvetta.

Hyvä työilmapiiri – hyvän piiri – näkyy työpaikoilla tekemisen meininkinä.

– Työnantajana haluamme, että henkilöstömme voi hyvin, saa merkitystä ja työniloa tekemästään työstä. Työpaikoilla onnistutaan yhdessä. Yhteistyö tuo voimaa ja hyvää meininkiä työpaikoille.

Kangasalan kaupunki on mukana sekä Vastuullinen kesäduuni – että Vastuullinen työpaikka -kampanjoissa, ja Mieli ry on myöntänyt kaupungille Hyvän mielen työpaikka -merkin tunnustuksena tehdystä mielenterveyden edistämistyöstä. Lisäksi valtakunnallisen KunTeko-hankkeen tiimoilta Kangasala sai toiseksi kekseliäimmän kunnan palkinnon viime vuoden lopussa kaupungissa tehdyistä innovatiivisista ratkaisuista. Erillisen kunniamaininnan kehittämisteoista sai sosiaali- ja terveyskeskus.