Lukiolaiset kirjoittavat: Syrjinnästä, neutraaliudesta ja mielensä pahoittamisesta

08.05.2022 14:03

On olemassa henkilöitä, jotka etsivät kaikesta jotain, minkä voisi luokitella syrjimiseksi. Kaiken pitäisi olla neutraalia, mutta voiko oikeastaan mikään tuote tai esine olla täysin neutraali?

Luimme vähän aikaa sitten lehdestä otsikon, jossa Afrikan tähti -pelin kerrottiin olevan kolonialistinen ja rasistinen. Kaikki alkoi siitä, kun yliopisto-opiskelijat Helsingissä olivat pukeutuneet Afrikan tähti -pelinappuloiksi opiskelijatapahtumassa. Tämän seurauksena nousi kohu siitä, kuinka lautapeli olisi vanhanaikainen ja kolonialistinen. Nämä päätelmät liittyvät siihen, että lautapelin tekoaikana (1951) elettiin vielä siirtomaa-aikaa ja valkoiset ihmiset varastivat Afrikan rikkauksia. Tällöin moni Afrikan maa kuului vielä “valkoisille miehille”.

Emme ymmärrä, miksi lastenpelistä käytetään ilmauksia, kuten kolonialistinen ja vanhanaikainen. Ymmärrämme kuitenkin, että jotkin perheet voivat antaa huonoa vaikutusta jälkikasvulleen opettamalla olemaan rasisti tai opettamalla, että jotkin vähemmistöt ovat huonompia ihmisiä.

Se tuskin kuitenkaan johtuu siitä, että lapset pelaavat jotakin peliä, josta he eivät välttämättä edes ymmärrä sen olevan mitenkään sortava. Suurin osa lapsista ei edes ymmärrä, mitä kolonialistinen tai rasistinen tarkoittavat.

Emme mekään neljävuotiaina tajunneet pelatessamme Afrikan tähteä, että siinä olisi jokin vika. Silloin ajattelimme vain, että se on normaali peli, jota on mukava pelata. Oli aina hauska odottaa ihmeissään läpysköjen alta löytyvää rubiinia, smaragdia tai rosvoa, joka varastaisi rahasi.

Mutta tiedämme, että on lapsia, joille rasismi on jokapäiväistä. Joillekin lapsille Afrikan tähti on peli, jota on hauska pelata vaikkapa ennen päiväunia, mutta toisille se voi olla jatkuva muistutus siitä rasismista, mitä he ovat joutuneet kärsimään.

Suojatiemerkki jouduttiin muuttamaan, koska se oli ihmisten mielestä seksistinen. Ennen suojatiemerkissä oli mies, joka kävelee suojatien yli. Tämä täytyi myös muuttaa, koska joidenkin ihmisten mielestä liikennemerkki oli seksistinen, sillä se ei ollut sukupuolineutraali. Nykyään suojatiemerkki onkin pelkkä tikku-ukko, koska siitä on mahdotonta tietää, kumpaa sukupuolta se edustaa.

On aivan turhaa vaihtaa merkki neutraaliksi, koska kuka oikeasti edes välittää siitä, onko suojatiemerkissä oleva henkilö mies vai nainen? Ei kukaan katso liikennemerkkiä kävellessään suojatien yli. Suojatiemerkistä valittaminen on todella tarpeetonta, koska maapallolla on suurempiakin ongelmia kuin vain se, että joku pahoittaa mielen “seksistisestä” liikennemerkistä.

Vanhassa liikennemerkissä on vain siluetti henkilöstä, joka voisi olla nainen, jonka kaikki ovat määritelleet mieheksi. Henkilö voisi esimerkiksi olla lyhythiuksinen nainen, joka käyttää farkkuja. Eivät ihmiset varmaankaan näe uudessakaan liikennemerkissä naista, vaikka yrittäisivätkin. Liikennemerkissä olevan tikku-ukon siluetti näyttää edelleen enemmän mieheltä kuin naiselta. Joten saiko liikennemerkin vaihto oikeastaan mitään aikaiseksi?

Tämä ei todellakaan ole vain suomalainen ilmiö, vaan sitä voi myös löytää paljon muualta päin maapalloa. Esimerkiksi Crayola, Amerikkalainen yhtiö, joka myy taidetarvikkeita, joutui viime aikoina kritisoinnin kohteeksi värikynistään, joissa lukee kynän väri muutamalla eri kielellä. Espanjan käännös sanasta ”musta”, “negro”, oli kirjoitettu kynään parin muun käännöksen viereen. Jotkut ihmiset katsoivat tämän käännöksen olevan rasistinen ja halusivat Crayolan poistavan tekstin kynästä. He väittivät, että lapsille ei kuuluisi opettaa tuollaisia sanoja, vaikka ne olisivatkin vain normaaleja sanoja eri kielellä.

13 prosenttia amerikkalaisista puhuu espanjaa, mikä tekee siitä Amerikan toiseksi suurimman kielen. Eiköhän silloin ole ihan hyvä idea opettaa lapsille vähäisen espanjaa, kun kymmenet miljoonat ihmiset sitä kuitenkin puhuvat. Monia ei kuitenkaan näytä kiinnostavan, että se on normaali sana jossain muussa kielessä tai että se on tärkeä kieli Amerikassa. Heitä kiinnostaa vain se, että se on myös paha haukkumasana.

Pitäisikö meidän sitten poistaa muista kielistä kaikki sanat, jotka voisi tulkita rumaksi, jos katsotaan englannin kielen näkökulmasta? Odotapas kun nämä ihmiset oppivat maista kuten Niger.

Kuten aiemmista esimerkeistä opimme, ihmisiä on lähes mahdotonta tyydyttää, sillä välillä he kuin tarkoituksella etsivät kaikesta jotakin, minkä voisi jotenkin nähdä loukkaavana.

Elämä on täynnä loukkaavia asioita, joten voisimme keskittyä niihin, jotka ovat oikeasti loukkaavia. Säästäisimme paljon energiaa, jos vain emme ajattelisi kaikkea loukkaavaksi.

Mutta toisaalta: monet ihmiset ovat myös pahoittaneet mielensä, kun jostain on tehty enemmän neutraalia – kuten me.

Joten olemmeko jumissa kierteessä, missä joku loukkaantuu, ihan sama mitä teemme?

Aatu Stenman ja Lassi Åby

Sydän-Hämeen Lehti julkaisee Pälkäneen lukion opiskelijoiden kirjoituksia äidinkielen ja kirjallisuuden 4. kurssilta.