Säveltäjä ja kapellimestari Heikki Johannes Aaltoila (vuoteen 1934 Aalto) aloitti muusikonuransa elokuvapianistina ja tanssimuusikkona. Uransa aikana hän sävelsi musiikin yli viiteenkymmeneen näytelmäelokuvaan. Tunnetuksi Aaltoila tuli ohjaaja Edvin Laineen luottosäveltäjänä. Lapsuutensa hän vietti Pälkäneellä, jossa isä Hugo Henrik Aalto toimi kauppiaana Pälkäneen kirkonkylässä.
Kauppias Hugo Aalto perusti ajalle tyypillisen sekatavarakaupan Pälkäneen kirkonkylään vuonna 1910. Sen valikoimista löytyi melkein kaikkea, silkistä tervaan asti. Käytyään kansakoulun ja muutamia luokkia yhteiskoulua Hugo Aalto antautui kauppa-alalle. Harjoittelunsa hän suoritti kauppias Lindgrenin kauppa-apulaisena Hämeenlinnassa. Tie Pälkäneelle mutkitteli Helsingin, Turun ja Riihimäen kautta. Riihimäellä Hugo Aallon vastuulla oli hämeenlinnalaisen kauppahuone Skogsterin sivuliike.
Musiikki- ja teatteri-innostuksensa Heikki Aaltoila omaksui isältään, joka oli harrastajanäyttelijä ja soittaja. Musikaalinen isä tuki molempien poikiensa, Heikin ja Erkin, musiikkiopintoja. Huhtikuun lopussa 1935, jolloin Aallon pojat olivat jo aikamiehiä, vietettiin urheilu- ja voimisteluseura Pälkäneen Lukon ensimmäisen ohjelmallisen kesäurheilukauden avajaisia. Siellä esiintyivät myös kauppias Aallon musikaaliset pojat Heikki ja Erkki soittoesityksineen.
Tie musiikkiarvostelijaksi alkoi Ajan Suunnasta
Hugo ja Alina Aallon kodissa oli kannatettu Kansallista Kokoomusta ja osallistuttu ajan tavan mukaan suojeluskunnan harjoituksiin. Heikki Aaltoila opiskeli Helsingin konservatoriossa (nykyinen Sibelius-Akatemia) ja Helsingin yliopistossa. Hän tuli opiskelija- ja osakuntaelämään poliittisesti jännittyneenä aikana. Hämäläis-Osakunnan Laulajien, eli HOL:n toiminnassa mukana ollut Aaltoila suri vuoden 1938 Ylioppilaslehdessä Hämäläisen-Osakunnan nuutunutta puhtia. Hän syytti muutoksesta Akateemisen Karjala-Seuran äänenpainoin uuden sukupolven velttoutta. Tylyn tuomion saivat radio, gramofoni ja jazzmusiikki.
1930-luvulla Heikki Aaltoila toimi jonkin aikaa IKL-puolueen kannattajan, Ajan Suunnan, musiikkiarvostelijana. Uuden Suomen musiikkiarvostelijaksi Aaltoila ryhtyi vuonna 1943.
Heikki Aaltoila osasi kirjoittaa, ja hänet tunnettiinkin myöhemmin hauskana ja lennokkaana sanamaalarina. Varsinaisen uransa hän teki kuitenkin Suomen Kansallisteatterin kapellimestarina 1934–73.
Häävalssin monet vaiheet
Ohjaaja Edwin Laineen ja säveltäjä Aaltoilan yhteistyö alkoi Niskavuoren Hetan esityksessä Kansanteatterissa, missä Laine ohjasi näytelmän Aaltoilan säveltäessä siihen musiikin. Yhteistyötä seurasi samanniminen elokuva (1952) ja monta muuta elokuvaa tämän jälkeen – kuten Niskavuoren Aarne ja Niskavuori taistelee.
Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa esitetty Akselin ja Elinan häävalssi on kapellimestari Aaltoilan säveltämä hidas valssi, josta on tullut yksi Suomen suosituimmista häävalsseista. Väinö Linnan romaanin mukaan Akselin ja Elinan häät pidettiin juhannuksena.
Aaltoilan luottamus muusikoihin kasvoi vähitellen, mikä vaikutti myös Akselin ja Elinan häävalssin tulkintaan ja pelimanniversion taltiointiin. Hän antoi tutuille soittajille täydet valtuudet tehdä oman sovituksensa. Näin Akselin ja Elinan häävalssista tuli pelimanniversio, joka esitettiin elokuvassa elävänä esityksenä.
Edvin Laineen ohjaaman Täällä Pohjantähden alla -elokuvan tuttu elokuvasävelmä oli alkujaan instrumentaalinen eikä siihen kuulunut sanoitusta. Suomen Filmiteollisuuden ”hovisäveltäjänä” tunnettu Aaltoila levytti kappaleen oman orkesterinsa kanssa suostuen myöhemmin kirjoittamaan suosituksi nousseeseen häävalssiin sanat. Akselin ja Elinan häävalssista on olemassa myös esimerkiksi sekä Erkki Junkkarisen elokuvan jatko-osaan että Tapani Kansan vuonna 1982 laulamat versiot.
”Kauan katsoin sinua syvälle silmiin
Kauan katsoin, katsoin ja ajattelin
Kenties kerran vihille käydä saamme
Kenties kerran olet rinnallain”
Lähteet
Heiniö, Mikko, Jalkanen, Pekka, Lappalainen, Seija & Salmenhaara, Erkki 1994: Suomalaisia säveltäjiä. Keuruu: Otava. s. 9—10.
Ossi Kallioinen 2020, Akselin ja Elinan häävalssin funktiot ja semioottiset koodit Täällä Pohjantähden alla -elokuvissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.
Jere Jäppinen 2004. Osakunnan hauskin joukko. Hämäläis-Osakunnan Laulajat 1929–2004. Helsinki: http://hanukka.kapsi.fi/hol/HOL75-historiikki/Osakunnan%20hauskin%20joukko.pdf
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Aamulehti 18.6.1932, 24.4.1935, Hämeen Sanomat 1.9.1936, Tampereen Sanomat 31.7.1926
Tuula Vuolle-Selki
