Ylen ja Tekele Productionsin Pomminvarma-draamakomediaa kuvattiin tiistaina 14.6. Kangasalla Pikkolan koululla. Pomminvarma on kuvaus eri tavalla yksinäisistä lukiota aloittelevista nuorista, joita rankat elämänkokemukset yhdistävät.
Päähenkilö Meri (Minttu Halttula) on ollut koulukiusattu ensimmäiseltä luokalta saakka. Hänen parhaalla ystävällään Janitalla (Elsa Lagerstedt) puolestaan on monenlaisia rankkoja kokemuksia, ja siksi hän kamppailee mielenterveytensä kanssa. Kristian (Pyry Rautiainen) on entinen suosittu oppilas, joka on somekohun vuoksi menettänyt samalla kertaa kaksi elämänsä tärkeintä asiaa: salibandyn ja ystävänsä. Umpikujaan ajautuneiden Merin, Janitan ja Kristianin vaihtoehdot ovat vähissä: yksinäisyys on mahdotonta sietää, ja siksi kolmikko luo synkän suunnitelman, joka ratkaisisi heidän ongelmansa kerralla. Onko kosto kuitenkaan enää oikea ratkaisu, kun elämään ovatkin astuneet nauru, ilo ja ystävyys?
Ystävyys kantava teema
Sarjan käsikirjoittajat Pilke Salo, Janne Vanhanen ja Milla Tuokkola kuvailevat sarjaa tyylilajillisesti draamakomediaksi. Synkistä aihepiireistään ja rankasta tarinastaan huolimatta sarjan kantava teema on ystävyys ja sen parantava voima, mikä toimii vastapainona yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksille, joita sarjassa kuvataan.
– Sarja kertoo nuorista ihmisistä, jotka kokeilevat kaikkea ensimmäistä kertaa. Ensimmäiset ihastumiset ja muut kokeilut ovat esillä – se ei voi olla olematta myös herkkää ja hauskaa, vaikka sarja rakentuu rankkojen asioiden ympärille, Vanhanen kommentoi.
– Nuorena opetellaan vielä sitä, kuka on. Kun nuorena tapahtuu jokin riita tai skandaali, ei ole kokemusta ja tietoa siitä, miten nopeasti tämä lopulta menee ohi, ja miten nopeasti ihmiset unohtavat. Nuorena kaikki tuntuu tapahtuessaan maailmanlopulta, Tuokkola jatkaa.
– Haluamme sanoa, että hankalista ajatuksista ja tunteista pääsee yli. Nuoren henkilön voi olla vaikea ymmärtää tunteiden ohimenevyyttä. Sanomamme on, että yhdessä pääsee yli, Salo tiivistää.

Taustatutkimus auttoi pääsemään nuorten nahkoihin
Käsikirjoittajat kertovat tehneensä valtavasti taustatutkimusta ymmärtääkseen käsittelemiään teemoja ja käsitelläkseen niitä autenttisesti. Nuorten kirjoittamat blogit ja Youtube-videot ovat auttaneet nuoren ihmisen kokemusmaailman tavoittamisessa.
– Yksi sarjaan otettu vitsi on itse asiassa poimittu sushibuffetissa. Ravintolassa oli hyvin paljon erästä sarjan hahmoa muistuttava henkilö, joka kertoi vitsin, jonka otimme sellaisenaan sarjaan hänen dialogistaan, Tuokkola mainitsee.
– Olemme myös haastatelleet asiantuntijatahoja, kuten Keskusrikospoliisia ja HUSin erikoispsykiatri Henry Stenbergiä. Stenberg on myös kommentoinut käsikirjoitustamme. Lisäksi olemme lukeneet paljon tutkimuksia ja tutustuneet erityislastensuojeluun, Salo kuvailee tutkimusprosessia.
Käsikirjoittajakolmikko järjesti myös työpajan, jossa nuoret keskustelivat sarjan aihepiireistä.
– Työpajassa validoimme tekstiämme ja oletuksiamme aiheista. Suurimmaksi osaksi olimme osuneet oikeaan, Vanhanen kertoo.
Toiveissa empatiaharjoitus
Käsikirjoittajat toivovat sarjan herättävän katsojissa empatista ja yhteisvastuusta – millä tavalla ihmiset esimerkiksi kouluympäristössä ovat vastuussa toisistaan.
– Mielenterveysongelmista ja siitä, miten niihin pitäisi puuttua, puhutaan paljon. Traagista kuitenkin on, että puuttuminen ei täällä aivan toimi, Tuokkola ja Vanhanen pohtivat.
– Toivomme, että sarjamme herättää ihmisissä empatiaharjoituksen. Annamme mahdollisuuden hypätä näiden hahmojen nahkoihin ja tulla sellaisten ihmisten iholle, joihin ei aina haluakaan samastua, Tuokkola toivoo.
Vanhemman rooli nuoren hyvinvoinnissa
Karoliina Blackburn näyttelee sarjassa päähenkilö Merin äiti Saria. Vanhempien tunnetaidot ja käyttäytyminen ovat avainasemassa nuoren hyvinvoinnissa, joten vaikeita asioita läpi käyvän päähenkilön äidin rooli on merkittävä.
– Sari on hahmo, jota ajavat vallan- ja kunnianhimo. Hän ei ole kovin herkkä tai tunnetaitoinen, mutta hän kehittyy tarinan aikana eikä ole yhden ulottuvuuden henkilöhahmo. Hän on ehdottomasti hyväntahtoinen, oppiva ja kehittyvä, vaikkakin ristiriitainen, kuten ihmiset ovat, Blackburn kuvailee hahmoaan.
– Ammatillinen haaveeni on ollut päästä näyttelemään nuortensarjassa. Nuoret ja heidän hyvinvointinsa ovat minulle sydämenasia.

Yksinäisyys ja suunnitelma yhdistävät päähenkilöitä
Sarjan keskushahmot ovat Meri, Janita ja Kristian, eri tavoilla yksinäiset nuoret.

– Meriä on kiusattu läpi koko kouluajan. Hänellä ei ole ollut lainkaan kavereita, ja hän on ollut hyvin yksinäinen koko elämänsä. Luonteeltaan hän on äkkipikainen ja impulsiivinen, mutta kuitenkin tunteikas ja herkkä. Hän yrittää helposti olla kova, mutta samaan aikaan tuntee paljon asioita. Kiusaaminen on ajanut Merin umpikujaan, jossa ratkaisut ovat todella vähissä, Halttula kuvailee.

– Janita on mielestäni vahva nuori, jolla on ollut liikaa kokemuksia, joita niin nuorella henkilöllä ei kuuluisi olla. Hän kuitenkin uskaltaa olla oma itsensä ja oman tyylisensä. Hän on muodikas, trendikäs ja hyvin taiteellinen, mutta rajujen kokemustensa vuoksi hän kamppailee mielenterveytensä kanssa, Lagerstedt kertoo roolihahmostaan.

– Kristian on sympaattinen urheilijajätkä, joka on pelannut salibandya. Hänellä on aiemmin ollut elämässä kaikki hyvin ja paljon kavereita. Elämä kuitenkin muuttuu täysin, ja Kristian on aivan erilaisessa tilanteessa kuin ennen. Kristian joutuu somekohun uhriksi, vaikka ei todellisuudessa ole tehnyt mitään pahaa. Menettäessään kaiken, mitä hänellä aiemmin oli, Kristian päättää lähteä mukaan tyttöjen suunnitelmaan, Rautiainen kertoo.

Nuorten näyttelijöiden mukaan sarjassa käsitellään rankkoja asioita, joita varsinkin nuortensarjoissa uskalletaan harvoin käsitellä puhtaasti. Nuoret kriisin keskellä näytetään raa-asti ja romantisoimatta. Näyttelijät ovat lähellä roolihahmojensa ikää itsekin ja pitävät kuvausta nuorten kokemusmaailmasta todenmukaisena. Myös heillä itsellään on joko omakohtaisia tai läheltä seurattuja kokemuksia koulukiusaamisesta ja mielenterveyden haasteista.
– Olen todistanut läheisen koko peruskouluajan kestänyttä koulukiusaamista, Halttula kertoo.
Lagerstedtin mukaan kuvauspäivän aikana syntyneitä synkkiä ajatuksia täytyy välttää viemästä mukanaan kotiin. Oman kokemuksen kautta kuitenkin on mahdollista tuoda aitoa tunnetta mukaan kohtaukseen.
– Olen joutunut väkisinkin näkemään koulukiusaamista vierestä. Tätä tapahtuu kaikkialla, eikä sitä voi välttää näkemästä, Rautiainen kuvailee.
Miksi koulukiusaaminen on aina ajankohtaista?
Koulukiusaaminen on laaja ongelma, josta on kokemusta jokaisella sukupolvella. Mistä nuoret näyttelijät uskovat johtuvan sen, että koulukiusaamista ei saada loppumaan?
– Väittäisin, että koulukiusaamisen yleisyys johtuu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vähäisyydestä ja siitä, että palvelut ovat niin vaikeasti saavutettavissa. Koulukiusaajat ovat kuitenkin lapsia ja nuoria itsekin. He eivät ole pahoja ihmisiä, vaan heillä on omia ongelmia, joita he eivät osaa käsitellä muilla tavoin kuin hyökkäämällä muita vastaan, Halttula pohtii.
– Kiusaaminen lähtee omasta pahoinvoinnista, johon ei saa apua. Tämä asia ei häviä yhteiskunnasta, vaikka se on kamalaa, Lagerstedt tiivistää.
Miten nuoret toivovat sarjan vaikuttavan katsojiin?
– Toivoisin, että sarjamme saa ihmiset näkemään selkeämmin, että henkilöt joita he sanoillaan ja teoillaan koskettavat ovat oikeita, todellisia ihmisiä, Lagerstedt toivoo.
– Kiusaamista ei nykyään pääse karkuun edes kotiin, koska sitä tapahtuu myös internetissä. Toivoisin, että sarjamme saisi nuoret ja lapset kokemaan, että he eivät ole vaikeista kokemuksistaan huolimatta aivan yksin ja luoda heihin toivoa. Toivon, että ihmiset myös katsovat tarkkaan, minkä ratkaisun äärelle meidän hahmomme päätyvät – että kukaan ei tosielämässä enää päätyisi samaan, Halttula päättää.
Pomminvarma-sarja julkaistaan Yle Areenassa helmikuussa 2023.