Ensimmäinen kirjallinen maininta Haltiasta on vuodelta 1539, jolloin maatiloista laadittiin Hämeeseen veroluettelo eli maakirja. Haltian kylässä oli silloin neljä taloa, nykyisten Heikkilän, Kollasen, Körhämön ja Nukarin edeltäjät. Nukarista tuli myöhemmin Luopioisten pappila.
Kirjassa Muisteluksia Haltialta Toivo Rekolainen kuvailee, kuinka Haltian kylää olisi hyvin voinut kutsua vaikkapa aitta-, portti- tai veräjäkyläksi, sillä liikkuipa mihin suuntaan tahansa, oli kulkutie aidattu kapeaksi tanhuaksi ja lyhyin välimatkoin oli tanhua katkaistu joko portilla tai sitten veräjäpuilla. Tästä kuvauksesta nappasin kylähistoriikin nimeksi Haltian tanhuvilta.
Ajatus Haltian historiikista oli syntynyt kylässä jo 1990-luvulla, jolloin kyläläiset olivat tehneet haastatteluja, ja Pertti Toivari oli kirjoittanut niiden pohjalta alustavan käsikirjoituksen Haltia – Entistä aikaa ja tätä päivää. Tämän käsikirjoituksen sisältöjä on hyödynnetty kirjassa erityisesti kylän sijaintiin, työhön ja huveihin liittyvissä osioissa.
– Idean Haltian kyläkirjan tekemiseen sain aikoinaan, kun veljeni oli ostanut Vähikkälän kyläkirjan, jossa oli juttua myös meidän suvustamme ja perheestämme, kertoo Haltialle 1980-luvulla muuttanut Raija Vaaleri.
– Kaksikymmentä vuotta yritin saada Haltian kirjalle kirjoittajaa. Sitten tapasin Paula Syväniemen, joka oli kirjoittanut Kaukkalan raittilta -kirjan ja keskustelussa kävi ilmi, että hänen sukujuurensa ovat täältä Haltialta, Vaaleri kertoo.
Tänä kesänä historiikki valmistuu sopivasti, kun kylässä vietetään 40. Haltia-päiviä. Haltian tanhuvilta on nyt koottu kyläläisten tarinoita ja elämän kuvausta pääasiassa 1880-luvulta 1930-luvun loppuun. Kirjassa on mukana kuvauksia talollisten ja tilattomien perheistä, perheiden välisistä sukulaisyhteyksistä, maa- ja metsätöistä, oman koulun ja kauppojen vaiheista sekä pappilan elämästä osana Haltiaa.
Saimme kirjaan mukaan kuvia ja kirjoituksia Luopioisten ensimmäisen kirkkoherran Vilhelm Peroniuksen perheestä ja elämästä Haltialla. Mukana on myös kesäasukkaiden näkökulmaa Haltian kylään, sekä kyläläisille arkisista paikoista ja rakennuksista otettuja kauniita valokuvia, jotka nyt ovat arvokkaita vanhan maiseman hahmottamiseksi. Vanhat kartat Haltiasta ja Hirvijärvestä on piirtänyt Mikael Asikainen. Hämeenlinnalainen Asikainen on syksystä 2019 alkaen toiminut freelance-kartanpiirtäjänä.
– Teen tilaustyönä hyvin monenlaisia karttoja, niin kirjojen kuvitukseksi, tapahtumiin kuin yksityisille ihmisillekin seinälle ripustettavaksi, Asikainen kertoo.
– Toisinaan kartoitan todellisia paikkoja, välillä kuvitteellisia fantasiamaailmoja, ja joskus karttoja, joissa yhdistellään oikeiden paikkojen karttoja fiktiiviseksi kokonaisuudeksi. Käsin piirtäminen tuo karttoihin tiettyä autenttisuutta ja tunnelmaa, jota nykyaikaisissa kartoissa harvoin on. Käytän toki myös tietokonetta usein apuna kartan suunnittelussa ja viimeistelyssä, ja jotkin kartat on parempi tehdä kokonaan tietokoneella, Asikainen sanoo.
Kyläkirjaa varten piirretyissä kartoissa Haltiasta ja Hirvijärvestä erityisenä haasteena oli kuvata riittävän tarkasti käsiteltävää aluetta menneenä aikana, sillä yksiselitteistä lähdemateriaalia talojen paikoista tai nimistä ei ollut käytettävissä.
– Tärkein lähdemateriaali kartoille oli muistitieto, jota sain kirjallisten muisteluiden lisäksi myös käytyäni Haltialla keskustelemassa kyläläisten kanssa talojen paikoista. Siinä missä talojen olemassaolo ja niiden nimet perustuvat kyläläisten muistitietoon, talojen ja teiden sijainnit pohjautuvat 1950-luvun peruskarttaan. Karttojen ulkoasu on vapaa yhdistelmä erilaisia karttatyylejä menneiltä vuosisadoilta. Haltian kylän karttaprojekti oli kiinnostava ja mukava hanke, ja oli hienoa saada tehdä yhteistyötä kylän nykyisten asukkaiden kanssa, jotta kartoista tulisi mahdollisimman hyvin paikkansapitäviä ja kyläkirjaan sopivia, Asikainen jatkaa.
Kirjaan on saatu koottua parisataa valokuvaa kylän elämästä ja asukkaista. Kirjaa varten kerättyjen valokuvien pohjalta järjestettiin kesällä 2020 Haltian pappilassa vanhojen kuvien näyttely, jossa oli mahdollista tutustua vanhaan Haltiaan sekä tehdä kuvista tunnistuksia ja täydennyksiä kuvateksteihin. Kirjasta löytyy myös muutama kyläkuvaaja Jalmari Veslinin ottama valokuva.
Hirvijärven torpat on otettu mukaan Haltian kirjaan sijaintinsa vuoksi. Hirvijärvi on ollut Aitoon talojen takamaita, mutta sieltä oli Haltialle lyhin matka kouluun ja kauppaan. Kirjassa esitellään asukkaineen Kailanpää, Maijala, Järvenpää, Sillanpää ja Sillantausta.
Haltia-päivät on järjestetty heinäkuun ensimmäisenä lauantaina kylän yhteisvoimin jo vuodesta 1982. Juhlavuoden kunniaksi otin kirjaan mukaan Haltia-päivien tallenteista litteroimiani juhlapuheita sekä Kukkian Lehdessä julkaistuja artikkeleita, jotka käsittelivät kylän aktiivista elämää ja toimintaa eri vuosikymmenillä.
– Haltia on palkittu Hämeen kauneimpana ja toimivimpana kylänä: yhdessä tehtiin kaikki kesäasukkaiden kanssa, monenlaisia tapahtumia järjestettiin ja joka hommaan löytyi tekijä, kehuu Vaaleri.
Haltian tanhuvilta -kirjaa voi ostaa käteisellä 35 euron hintaan Haltia-päivillä lauantaina 2. heinäkuuta. Sen jälkeen kirja on myynnissä Haltian Torpan kesäkahvilassa sunnuntaisin kello 11–15 sekä Luopioisten infopisteessä tiistaista lauantaihin kello 10–14. Lisätietoja antaa Raija Vaaleri puhelimitse numerossa 040 419 4877
Paula Syväniemi
