Luopioisten kotiseutuyhdistys Kukkia-Seura täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Seitsemättä täyttä vuosikymmentä juhlistettiin perinteisessä Mikkelinmäen juhlassa kotiseutumuseoalueella sunnuntaina 31. heinäkuuta. Ohjelmaan kuului musiikkia, Tuomo Kuitusen juhlapuhe, vapaata seurustelua sekä Luopioisten historiaan ja perinteisiin liittynyt kilpailu. Juhlassa myös palkittiin pitkäaikaisia, ansioituneita yhdistysaktiiveja Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä.
Kukkia-Seuran historia on jo useamman vuosikymmenen mittainen, mutta seurassa kannatetaan edelleen samoja arvoja ja pyrkimyksiä kuin sen perustamisen aikaankin – Luopioisten identiteetin ylläpitoa, luopioislaisen kulttuurin vaalimista ja sen tallentamista ja seuraamista. Vaiheikkaan historian kuluessa seuran ydin on siis säilynyt hyvin samanlaisena.
Kukkia-Seuran varhaiset vuodet
Kukkia-Seuran puheenjohtaja Tomi Riihiranta kertoo alkuperäisen Kukkia-Seuran syntyneen vuonna 1952 läänin maaherra Sigurd Mattsonin ehdotuksesta. Luopioisissa tehtiin tuolloin kuntatarkastusta, joten kotiseutuyhdistykselle oli tilausta. Toimeen ryhdyttiinkin heti nimismies Reino Vihervuoren johdolla, ja ensimmäinen johtoryhmä koottiin jo aktiivisesti kunnan toimintaan osallistuneista ihmisistä.
Ensimmäinen johtoryhmän päätöstä kaivannut asia oli seuran nimi – Luopioinen-seura tuntui aktiiveista kankealta, joten tuore yhdistys sai sointuvammin nimekseen Kukkia-Seura.
Kukkia-Seuran toiminta oli erittäin aktiivista alusta alkaen. Jo 1950-luvulla, eli seuran ensimmäisenä toimintavuosikymmenenä, perustettiin Pitäjämakasiinin kotiseutumuseo ja Mikkelinmäen torpparimuseo. Museoita varten kerättiin runsaasti esineitä ja rakennuksia, ja ympäri pitäjää valokuvattiin vanhoja rakennuksia.
Tärkeää toimintaa oli myös murrehaastattelujen tekeminen. Varhaisina vuosina Kukkia-Seuran toiminta henkilöityi vahvasti kirkonkylän koulun johtajaopettaja Altti Havakseen. Havas haastatteli kuntalaisia, joilla vielä oli puheessaan jäljellä vahvasti Luopioisten murre. Murteen erityispiirre on d-kirjaimen muuttaminen l-kirjaimeksi – poislukien pyyntö ”odota”, joka on Luopioisten murteella ”vartoos.”
Riihirannan mukaan Kukkia-Seuran historian kohokohtia ovat toiminnan alkuvaiheen museoiden perustamiset sekä tänäkin päivänä jatkuva perinne kotiseutujuhlat. Kotiseutujuhlat ovat seuran vuoden päätapahtuma, joka järjestetään Kirkastussunnuntaina. Tapahtuma on saanut alkunsa 1970-luvun alussa, jolloin Kukkia-Seura tarjosi kyseisenä päivänä kirkkokahvit.
Nykyisyys – kuntahistoria kansien välissä, monipuolisesti tapahtumia
Tuore merkillepantava tapaus Luopioisten ja Kukkia-Seuran historiassa on Kukkia-Seuran, Sydän-Hämeen Sukututkijoiden ja kotiseutuneuvos, kirjan kirjoittaja Seppo Unnaslahden suurprojekti Luopioisten historia – Itsenäisen kunnan aika 1868–2006 (2022), joka julkaistiin kuluvan vuoden toukokuussa. Historian saattaminen yksiin kansiin vaati kirjoittajaltaan ja muilta projektissa toimineilta valtavaa panosta ja tutkimustaitoja, sillä teos kattaa erittäin pitkän ajanjakson. Kukkia-Seuralla on myös muuta alueen perinteisiin ja historiaan liittyvää julkaisutoimintaa.
Vuosittaisen kotiseutujuhlan lisäksi seura on tavallisesti järjestänyt kotiseutukierroksen Luopioisten kyliin tai tiettyyn kohteeseen. Kesällä 2021 kierros toteutettiin Puutikkalassa. Riihiranta kertoo vuoden 2022 olleen välivuosi, mutta ensi vuonna kotiseutukierros on tarkoitus jälleen järjestää. Kukkia-Seura myös järjestää kirkkokonsertteja ja ottaa aktiivisesti osaa seudun muihin tapahtumiin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.
Kukkia-Seuran tulevat vuodet

Seitsemänkymmentä vuotta on pitkä taival, mutta matka tulee saamaan jatkoa – kotiseuturakkaat luopioislaiset ja Kukkia-Seura aikovat vaalia tärkeitä arvojaan ja luopioislaisia perinteitä myös tulevaisuudessa.
– Toivon, että pystymme jatkossakin vaalimaan perinteitä ja erityisesti onnistumaan innostamaan ihmisiä kotiseutuasiassa. Merkillepantavaa onkin kesäasukkaiden suuri innostus kotiseutua kohtaan. Lähes puolet nykyisistä seuralaisista onkin kesäasukkaita, ja heitä on johtokunnassa asti, toivoo Riihiranta.
– Kukkia-Seura merkitsee minulle henkilökohtaisesti paljon. Tulin puheenjohtajaksi vuonna 2019 Erkki Toivarin poismenon jälkeen. Olen alun perin itse tullut isääni seuraten mukaan 2000-luvun alkupuolella – isäni itse oli noin 20 vuotta johtokunnassa ja vaarini jäsenenä jo alkuperäisessä seurassa. Olen aina ollut kiinnostunut paikkakunnan historiasta ja perinteistä.
Seuran tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu myös Erkki Toivarin aikoinaan ideoiman kesäteatteriprojektin käynnistäminen. Lisäksi seura osallistuu kunnan projektiin, jossa kunnostetaan Mikkelinmäen rakennusten kattoja. Myös kirkkovenesoudut käynnistyvät taas – sunnuntaina saapuikin kaksi kirkkovenettä.
Juhlapuheen sunnuntaina pitänyt Tuomo Kuitunen toivoo seuran jatkavan entiseen tapaansa.
– Toivon seuralta tulevaisuudessakin aktiivista toimintaa. Kansanperinteen ja historian säilyttäminen on tärkeää. Luopioinen on Luopioinen – pieni paikka tulee ilman aktiivista säilyttämistä näivettymään ja häviämään. Tällainen yhteisö kuin Kukkia-Seura kykenee kuitenkin pitämään Luopioisten identiteettiä yllä, Kuitunen toivoo.
Juhlapuhe esitteli Kukkian alueen esihistoriaa ja loi katseen tulevaisuuteen

Tuomo Kuituselle biologia, historia ja luonto ovat tärkeitä. Siksi hän yhdisti näitä kaikkia juhlapuheessaan. Kuitunen on pitkään itse tutkinut alueen kasvillisuutta.
– Kävin puheessani läpi Kukkiaa järvenä – sen ympäristöä, maisemaa ja ympäristön ja maiseman historiaa muinaisesta jääkaudesta nykypäivään. Miten tämä maisema, sen kasvusto ja eläimistö ovat muuttuneet maailmankausien vaihtumisen ja ilmastovaikutusten vuoksi – ja lopulta, miten ihminen on vaikuttanut siihen.
Puheessa mainittiin ihmisten saapuneen Kukkian alueelle hylkeennahkaisilla kanooteillaan jo kivikaudella vesistöjä pitkin. Kalojen lisäksi Kukkialla eli tuolloin myös hylkeitä – norppia, joita tänä päivänä tavataan vain harvalukuisina Saimaassa.
– Puheen lopussa lähestyin aihetta ilmastonmuutoksen ja tulevaisuuden kautta.
Lopuksi puheessa kehotettiinkin pohtimaan, millainen maisema Hirvivuoren kallion päältä avautuukaan muutamien satojen vuosien kuluttua. Jo nyt, muutamia vuosia sitten, on erään Kukkian alueen asukkaan rannalle ilmestynyt keskieurooppalainen puu, pyökki. Tällä hetkellä tämä on maamme pohjoisin havainto kyseisestä puusta.
Palkitut yhdistysaktiivit

Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä palkittiin juhlassa seuraavat henkilöt:
Johanna Järvinen. Järvinen on ollut Kukkia-Seuran johtokunnassa jo 1990-luvulta saakka. Hänet palkittiin työstään museotoiminnan parissa.
Irma Jäppi. Jäppi on ollut mukana yhdistystoiminnassa jo viidellä vuosikymmenellä. Hän on vastannut ahkerasti juhlien ja tapahtumien tarjoilupuolesta.
Kari Laine. Laine palkittiin ansioistaan historian tallentamisessa. Laine on ollut mukana Luopioisten historia -teoksen aineiston keruussa ja toimi projektin toimituskunnan johtajana. Laine myös teki teoksen taittotyön. Hän on ollut mukana myös useissa muissa paikallishistoriakirjaprojekteissa, esimerkiksi toiminut yhtenä kolmesta kirjoittajasta Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsä-alueen historiikissa.