Kontulan ovi kävi tiuhaan, myös arkipäivinä, niinä vuosina, kun nykyisin juhlatalona tunnettu rakennus palveli kuntalaisia todellisena monitoimitalona. Vuonna 1926 valmistuneessa Kontulassa sijaitsi sen ensimmäisinä vuosikymmeninä esimerkiksi kunnantoimisto, puhelinkeskus, kunnanvaltuuston kokoushuone, lääkärin vastaanottotila ja myös pankki.
Kunnantoimisto lähti Kontulasta vasta vuonna 1974, jolloin valmistui rakennus terveysasemalle ja kunnantoimistolle Sahalahden kirkolle.
Kontulaan kokoontuivat Sahalahden miehet talvisotaan lähtöä varten lokakuussa vuonna 1939 ja taas uudelleen kesäkuussa 1941 mennäkseen jatkosodan rintamille. Myös Sahalahdelle päätyneet Karjalan evakot tulivat ensin Kontulaan, josta he jatkoivat eteenpäin sijoituspaikoiksi määrättyihin kylien taloihin.
Sotiin lähdöstä muistuttaa kiveen kiinnitetty laatta Kontulan pihalla. Laatan järjesti paikalle Sahalahden Sotaveteraanit ry.
Rakentaminen kesti vain 8 kuukautta
Kaksikerroksisen talon, jonka juhlasaliin mahtuu istumaan 250 henkilöä, rakentaminen eteni ajan välineet huomioiden varsin ripeästi. Kun työt alkoivat toukokuussa 1925, niin Kontulan vihkiäisjuhlaa saatettiin viettää jo seuraavan vuoden alussa 3.1.1926. Satavuotisjuhlien aika on runsaan kolmen vuoden kuluttua.
Kontula rakennettiin keskelle peltoaukeata, josta se erottui tuolloin hyvin puuttoman ympäristön ansiosta. Nykyisen pysäköintialueen kohdalla laidunsi karja.
Kontulan rakensi Suojeluskunta, joka omisti sitä lakkauttamiseensa saakka marraskuuhun 1944. Raittiusseura teki aloitteen rakentamisesta, koska se tarvitsi isompia tiloja kokoontumisilleen. Manttaalikunta osti tontin ja hankki rakennusaineet.
Manttaalikunnasta tuli Suojeluskunnan jälkeen Kontulan seuraava omistaja. Vuonna 1960 Sahalahden Manttaalikunta luovutti Sahalahden manttaalimiesten talon, Kontulan, irtaimistoineen Kontula-säätiölle. Säätiö myi talon Sahalahden kunnalle vuonna 1982. Vuonna 2005 toteutuneen kuntaliitoksen myötä omistajuus siirtyi Kangasalan kaupungille.
Mittava remontti talkoohengen voimalla
Liki satavuotiaaseen rakennukseen tehtyjen kunnostustöiden sarja käynnistyi 1950-luvun alussa talon ulkomaalauksella. Valtava sahalahtelaisten talkootyöprojekti käynnistyi 40 vuotta myöhemmin, jolloin virisi ajatus haastekampanjasta Kontulan kunnostamista varten. Rakennuksen uudistaminen oli tarpeellista, koska kunnassa tarvittiin juhlatiloja ja kunnollisia harrastustiloja.
Haastekampanja starttasi marraskuussa 1991. Tavoitteeksi asetettiin, että itsenäisyysjuhlat pystyttäisiin pitämään täysin uusitussa salissa seuraavan vuoden joulukuussa. Vahva talkoohenki virisi, mikä takasi tavoitteeseen pääsemisen.
Kunnassa järjestettiin tempauksia, iltamia ja tansseja, puulahjoituksia annettiin. Vuonna 1992 Kontulassa konsertoivat nimekkäät artistit Topi Sorsakoski ja Mikko Alatalo. Haastekampanjan päättyessä laskettiin, että kahden vuoden aikana kampanja oli tuottanut yli puoli miljoonaa markkaa. Tuohon summaan on lisättävä tuhansien talkootyötuntien rahallinen arvo.
Putkiremontti hiljentää toiminnan syyskaudella
Monitoimitaloajan vuosikymmeninä Kontula oli myös alueellisesti merkittävä huvittelu- ja harrastustoimintakeskus. Jo 1930-luvulla siellä näytettiin elokuvia. Talo toimi tuolloin ja seuraavilla vuosikymmenillä myös esimerkiksi urheilukisojen kilpailukeskuksena, iltamien, piimäjuhlien ja yleishyödyllisten kurssien, kuten kutoma- ja morsiuskurssien pitopaikkana.
Kontulassa pidettiin 1970-luvulla muiden muassa muotinäytös, terveysiltamat ja kalakukkojuhla. Seuraavalla vuosikymmenellä siellä harjoittelivat esimerkiksi nuorisobändi, tikanheittäjät, näytelmäpiiri ja harmonikkaryhmä.
Nykyään Kontulan vilkkain käyttö ajoittuu pääosin arki-iltoihin ja viikonloppuihin. Arkipäivisin siellä ovat kokoontuneet kudontaryhmä ja Ikinuorten kerho. Iltaisin on joogattu ja pelattu sulkapalloa. Pysäköintialueet pullistelevat täysinä niillä kerroilla, jolloin eläkeläiset kokoontuvat iltapäivätansseihinsa. Itsenäisyyspäivän juhla on yksi vuosittain toistuvista tapahtumista.
Viikonloppuisin Kontulaa vuokrataan erilaisten tilaisuuksien ja juhlien pitoa varten. Korona-ajan kokoontumisrajoitukset hiljensivät myös Kontulaa ja ulottivat vaikutuksensa vielä tämänkin vuoden kesään. Lokakuun alusta alkavan ja vuoden loppuun jatkuvan putkiremontin takia talon varauskalenteriin ei sinä aikana tule merkintöjä.
Historiatietojen lähteenä Lauri M. Arran ja Jorma Mattilan Kontula-kirja vuodelta 1994.
