Monien toiveiden Pitkäjärvi – taajamaa syleilevän erämaajärven maisemissa yhdistyvät kaavoitushaaveet ja unelma lähivirkistysalueesta

Pitkäjärven tulevaisuus mietityttää järven liepeillä liikkuvia ja asuvia. Adressit.com -sivustolla oleva vetoomus ”Pelastetaan Pitkäjärvi ja Ilkon upeat rannat” on kerännyt yli 2750 allekirjoitusta.

Herkäksi arvioitu erämaajärvi – ja sen keskeinen sijainti uutta ja täydentävää asutusta ajatellen. Hankala yhtälö?

Kangasalan luonto ry:n Markku Välimaa ei voi kiistää olevansa huolissaan.

– Järveen kohdistuva uhka tulee aina sen ympäriltä, ja Pitkäjärven ympärillä on säpinää sekä etelä- että pohjoispuolella, hän sanoo.

Välimaata mietityttävät hankkeet, jotka liittyvät järven niin sanottuun valuma-alueeseen. Ongelmana ei ole se luonnollinen valuma, joka suodattuu rakentamattomilta alueilta vaan ihmisten toiminnan vaikutus – niin sanotut hulevedet.

– Niissä ei ole viipymää tai suodatusta, ja ne tulevat suoraan järveen kaduilta ja asfalttipihoilta. Pitkäjärvessä veden viipymä on pitkä, eli vaihtuvuus on hidas. Siksi se on herkkä muutoksille, joita valumat aiheuttavat.

Välimaa näkee järven kannalta pahimpana kauhukuvana esimerkiksi sen, että Pitkäjärven kannaksen poikki rakennettaisiin tieyhteys Hervannan suuntaan. Jyrkkään etelärinteeseen pitäisi Välimaan mukaan räjäyttää syvä ura, joka pilkkoisi upean metsäalueen. Lisäksi kaikki lisärakentaminen Pitkäjärven rannoille vähentäisi järven merkitystä yhteisenä virkistysalueena.

Mitä väliä sillä sitten on, jos Pitkäjärven ympäristö saa lisäasutusta tai uusia liikenneyhteyksiä?

– No, ihmiset, joilla ei ole sinne kontaktia tai käyntiä alueella, tai jotka eivät ole kiinnostuneita ympäristöasioista… mitäs se heitä kiinnostaa. Itse voisin sanoa, että luonnon, eliölajien ja myös kaikkien ihmisten kannalta tällaiset metsäalueet ovat kaupunkien keuhkoja, joissa luonto on lähellä suurta yleisöä. Esimerkiksi Lamminrahkassa yritetään vaalia jäljelle jääviä luontoalueita mutta silti etäännytään todella kauas siitä, mitä se on joskus ollut.

 

Lähivirkistysalue

Yksi heistä, joilla on alueelle arkinen kontakti, on Antti Pulkkinen. Pulkkinen on asunut Liutussa toistakymmentä vuotta – Vatialassa vuosia on kertynyt pian jo parikymmentä, vaikka hän alueen asukkaaksi alun perin päätyikin osin sattumalta.

Pitkäjärveä Pulkkinen ei heti edes hoksannut, vaikka lähistöllä asuikin; meni muutama vuosi, että Kaukajärven jatkona ikään kuin piilossa oleva järvi ”löytyi”. Se oli kuitenkin melkeinpä ihastuminen ensi silmäyksellä.

– Näin luonnonystävän näkökulmasta se on hyvin omaleimainen paikka, ihan harjua vastaava muodostelma. Pieni mutta syvä järvi, jyrkät rinteet ja paikoitellen ihan pystysuoraa kalliota, uhanalainen lehtometsä ja kallioilla eksoottisia kasveja, hän kuvailee.

Pulkkinen käy Pitkäjärven laitamilla usein kävelyllä, ystävät sup-lautailevat järvellä kesäisin. Hän ei itse suunnista tai marjasta, mutta näissäkin merkeissä alue houkuttaa ihmisiä. Pulkkinen kokee, että hiljaisen rotkojärven liepeillä on hyvä rauhoittua hektisten työpäivien päätteeksi. Kirkasvetinen Kaukajärvi, johon Pitkäjärvi laskee, on puolestaan sukeltajien suosima järvi.

– Haluaisin, että järvi säilyisi tuollaisena – että siellä voi esimerkiksi uida. Itselle järven virkistyskäyttö on se tärkeä pointti, ja toivottavasti järven erämaaluonne saisi säilyä.

Pulkkinen kokee itsensä onnekkaaksi, koska on päässyt asumaan järven lähelle. Luonnonläheisyyden hän näkeekin yhdeksi tekijäksi, että Pitkäjärven lähistö on ollut asuntomarkkinoilla haluttua aluetta.

Suosio kestää: viime syksynä kaupungin tonttihaussa järven tuntumaan Ilkon alueelle neljääntoista pientalotonttiin tuli 230 hakemusta.

 

Kaavoja vireillä

Kaukajärven ja Pitkäjärven pohjoisrannalla on voimassa useita asemakaavoja, joista vanhimmat vuodelta 1969 ja merkittävistä tuorein – noin 500 asukkaalle mitoitettu – muutaman vuoden takaa. Pohjoisrannassa on voimassa vuodelta 2014 Vatialan osayleiskaava, jossa lähivirkistysalueeksi merkityn välittömän rantavyöhykkeen yläpuolelle on sijoitettu niin tehokasta, keskitehokasta kuin matalan tehokkuudenkin asuntoaluetta.

Pitkäjärven tienoilla on käynnissä tällä hetkellä puolentusinaa kaavahanketta.

Näistä puhuttavin on ollut kaava 875, jossa Tampereen seurakuntien omistamalle nykyisen kurssikeskuksen alueelle on väläytelty viittä kerrostaloa ja vajaata 10 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Luonnoksena viime syksyllä nähtävillä ollut kaava on tulossa nähtäville ehdotuksena. Toinen keskustelua herättänyt kaava, joka koskee Pitkäjärven läheltä koukkaavaa Kuuselantietä, on vielä alkutekijöissään eikä sitä olla lähiaikoina viemässä eteenpäin. Asemakaavoituksessa haluttaisiin tutkia mahdollisuus tuoda uusi kulkuväylä ranta-asutuksen eteläpuolelta ja samalla täydentää asutusta houkuttelevalla paikalla.

Kaavan 821 – jolla ollaan hiomassa liikennejärjestelyjä Lentolan valoristeyksessä ja tiivistämässä asutusta Kangasalantien varressa – etenemistä tutkitaan seuraavaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kautta. Pienimuotoinen kaava 890, joka on jakamassa yhden omakotitontin kahteen osaan, on ollut nähtävillä luonnosvaiheessa. Hyväksymiskäsittelyyn on puolestaan jo edennyt kaava 850, joka on tuomassa Pitkäjärven rantaan lähivirkistysaluetta ja asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialuetta.

Pitkäjärven alueeseen liittyy myös Saarenmaan osayleiskaava, jossa ollaan osoittamassa uusia laajoja yritys- ja asuinalueita suunnitteilla olevan niin sanotun Kehä 2 -tien varrelle ja Kaukajärven eteläpuolelle. Valtuuston jo hyväksymästä kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Valituksen jättäneet kolme ympäristöjärjestöä ja kolme asukasyhdistystä katsovat, että Kangasalan kaupunginvaltuuston kesäkuussa tekemä kaavoituspäätös rikkoo ympäristölakeja sekä maankäyttö- ja rakennuslakia.

 

Suojelualuetta selvitykseen

Jos järven ympäristön rakennuskannan lisääntyminen ja uudet liikenneratkaisut olisivatkin luontoyhdistyksen Markku Välimaalle painajainen, näkee hän Pitkäjärven tulevaisuudessa myös vaihtoehtoisen, positiivisemman näkymän.

– Luonnonsuojelualueen toteutuminen alueelle olisi toiveuni, jonka myötä kaikki lisärakentaminen vähenisi ja liito-orava voisi elää alueella jatkossakin. Jos se voi hyvin, paljon muitakin lajeja hyötyy – mukaan luettuna ihminen. Se olisi lahja seuraaville sukupolville. Hienoa olisi, jos lisäksi hulevesiasiat saataisiin korjattua niin hyväksi, että järveen kohdistuva rasite jopa vähenisi eikä lisääntyisi.

Pitkäjärven ja Kaukajärven alueelle perustettavasta luonnonsuojelualueesta on tehty hiljattain kaksikin valtuustoaloitetta. Ensimmäinen tuli käsitellyksi Kangasalla elinympäristölautakunnassa viime keväänä, ja tuolloin teknisen keskuksen vastineessa esitettiin selvityksen tekemistä Tampereen kanssa siitä, millainen luonnonsuojelualue Kaukajärven ja Pitkäjärven eteläpuolisille alueille voitaisiin perustaa.

Tuoreempi valtuustoaloite, jossa esitettiin mahdollisimman yhtenäisen luonnonsuojelualueen aikaan saamista ja alueen mahdollista laajentamista järven itä- ja pohjoisosiin, oli kaupungilla käsittelyssä alkusyksystä. Tekninen keskus piti perusteltuna, että kaupunki laajentaa luonnonsuojelualueen perustamiseksi tehtävän selvityksen myös Pitkäjärven pohjois- ja itäosiin.

Tekninen keskus muistutti vastauksessaan, että kaupunki voi silti esittää suojelualueiden perustamista vain omistamilleen maa-alueille. Kaupunki voi kuitenkin pyrkiä tekemään maanomistajien kanssa yhteistyötä yhtenäisemmän alueen suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueen perustamisesta päättää maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella Ely-keskus, jonka kanssa maanomistaja voi neuvotella korvausta taloudellisista menetyksistä. Kaupunki omistaa Pitkäjärven ranta-alueista vajaat puolet.

Aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella Pitkäjärven pohjois- ja itäpuolelta on tunnistettu yhteensä noin 16 hehtaaria arvokkaita luontokohteita, joista noin puolitoista hehtaaria on suojeltu virallisesti Alasen rauhoitusalueena. Rantametsien on todettu toimivan myös merkittävinä liito-oravien käyttäminä ekologisina käytävinä, ja Pitkäjärven kallioalue on arvioitu arvokkaaksi kallioalueeksi.

Pitkäjärvi

  • Noin 1,3 kilometriä pitkä, 250 metriä leveä ja pinta-alaltaan  16- hehtaarinen järvi Liutun ja Ilkon alueella, lähellä Tampereen rajaa.
  • Pitkäjärven vedenlaadun seurantaväliksi on määritelty Kangasalan järvien tarkkailusuunnitelmassa maankäytön perusteella viisi vuotta. Vedenlaatua on tarkkailtu nykyisen suunnitelman mukaisesti vuosina 2016 ja 2021.
  • Raporttien mukaan järven tila on pysynyt viime vuosina vakaana ja sen rehevyystaso on karuille vesille ominainen.  Vedenlaatua heikentävät ainoastaan Pitkäjärven tyyppiselle järvelle luonnostaan ominaiset  veden happipitoisuuden ongelmat.
  • Vuosille 2014–23 laaditun tarkkailusuunnitelman päivitys on ajankohtainen ensi vuoden aikana, ja kaupungin mukaan tällöin arvioidaan suunnitelman päivitystarvetta muun muassa tutkimustulosten ja maankäytön muutosten perusteella.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?