Osmo Haapaniemi on syksystä lähtien toiminut KU-68 koripallojaoston puheenjohtajana.
– Vähän ”puolipakolla” siihen lähdin. Kihlströmin Mikko oli tehnyt hienoa työtä, josta oli hyvä jatkaa. Hyvällä fiiliksellä on menty eteenpäin, ja johtamisesta tietysti on työn puolesta kokemusta.
Keskeinen syy puheenjohtajaksi lähtemiselle oli omien poikien koripalloharrastus ja lajin jatkuvuuden varmistaminen Kangasalla. Aiemmin ryhmiä oli yli 12-vuotiaille, mutta nyt lajin parissa voivat harrastaa myös kakkos- ja kolmosluokkalaiset. Lisäksi on pallokoulut 6–8-vuotiaille tytöille ja pojille sekä harrastekoris 9–13-vuotiaille. Osmo valmentaa 2013 ja 2014 vuonna syntyneiden ryhmää, jossa hänen Eemeli-poikansa myös pelaa.
Eemeli tuleekin sopivasti koulusta haastatteluhetkellä. Hyvin tuntuu pojan ja isän välinen kanssakäyminen sujuvan – mitä nyt vähän oudoltakin joskus on tuntunut oman iskän valmennuspuuhat Eemelin, 8, mielestä.
Osmo valmensi myös vanhempaa poikaansa Samuelia, 12, neljä vuotta ensin Kihlströmin Mikon apuvalmentajana, sitten varsinaisena valmentajana.
– Yhteistyö Tampereen Namikan (YMCA) kanssa tuli itselle kreivin aikaan. Samun ikäisissä koin, etten enää pysty antamaan lajillista harjoitetta. Kokeneemmilla valmentajilla on enemmän annettavaa joukkueen ja yksilöiden valmennukseen.
Namikan valmennuspäällikkönä toimiva ja KU-68/YMCA-yhteistyöjoukkueita tukeva Pena Ranta on ollut mukana muun muassa alle 15-vuotiaiden maajoukkueessa. Treenejä pidetään niin Kangasalla kuin Tampereellakin.
Buumi näkyy Kangasallakin
Osmo Haapaniemi korostaa omassa valmentamisessaan hauskuutta ja leikillisyyttä.
– Lapset oppivat toimimaan ryhmässä. Ihan perusteista aloitetaan. Iän mukaan vastuuta voi antaa vähitellen lisää. Hauskuus on urheilussa tärkeintä aina, oli kyse kilpailemisesta tai harrastamisesta.
Hänellä ei itsellään ole koripallosta kilpataustaa. Hän on harrastanut kilpauintia. Lapset ovat tuoneet koripallon pariin.
Kangasallakin koripallobuumi näkyy.
– Kaikki haluavat olla laurimarkkasia, ja Susijengi on saanut paljon näkyvyyttä. Lajiin on tunkua. KU-68 pyrkiikin tarjoamaan laajasti harrastusmahdollisuuksia koripallon parissa.
Kilpapuolella pelaajia on 60, pallokoulussa ja harrastekoriksessakin yli 40. Uudelle harrastekorisryhmälle olisi kysyntää.
Pienen haasteen vain muodostaa Haapaniemen mukaan valmentajien saatavuus. Heitä kaivattaisiin enemmän.
Toiminnan jatkuvuuden kannalta vanhemmilla on suuri merkitys. Vapaaehtoisten saaminen mukaan on siksi tärkeää.
– Jos ei olla halukkaita talkoilemaan, kausimaksut uhkaavat nousta. Apuvalmentajaksi lähtijöitäkin tarvitaan, eikä tämä vaadi lajituntemusta. Siihen kyllä oppii. Olen itse tästä hyvä esimerkki.
Kangasalla lapset ja nuoret ovat saaneet salivuorot ilmaiseksi, minkä Haapaniemi toivoo jatkuvan. Tämä on huojennus monille perheille.
Palaset kohdillaan
Kun perheen pojat Samuel ja Eemeli harrastavat koripalloa, 10-vuotias Matilda ratsastaa. Arki on usein kiireistä. Lisäksi Osmolla on vaativa työ teknologia- ja innovaatiokonsulttiyritys Futuricen globaalina operatiivisena johtajana, jossa hän aloitti elokuussa toimittuaan pitkään yrityksen toimintojen vastaavana Tampereella.
– Työni muuttuvassa markkinassa ja isossa kasvuyrityksessä on kiinnostavaa ja haasteellista. Valmentaminen irrottaa ajatukset hyvin työstä.
Osmo Haapaniemi, 41, myöntää, ettei kaiken yhteensovittaminen aina ole helppoa.
– Kiitos kuuluu myös vaimolleni Karoliinalle, jonka kanssa pelataan hyvin yhteen. Hän on pystynyt pyörittämään arkea, kun itse olen ollut vaikkapa työmatkalla.
Noin tunnin verran hiljaista aikaa hän päivittäin kaipaa, kun työssä tulee puhuttua niin paljon. Talvisin sydäntä lähellä on hiihto, kesäisin pyöräily.
– Kangasalla on hyvät palvelut, ja täällä on väljyyttä. Liuksialan koulu on vähän kuin maalaiskoulu. Muutimme Ranta-Koivistoon 2014, ja aina lähistöllä on ollut lapsille kavereita.
Vanhempien ja lasten isovanhempien luo Lahden seudullekaan ei ole Kangasalta mahdoton matka.
