Sydän-Hämeen Lehdessä julkaistiin 18.1.2023 lukijan kirjoitus, jossa pohdittiin, onko Pälkäneellä Rauniokirkko vai kirkkoraunio. Kaunis arvokohteemme todellakin puhuttelee ihmisiä. Rauniokirkkomme on nimensä mukaisesti osittain raunioitunut, mutta edelleen käytössä oleva rakennus. Rauniokirkko on kirkko, mihin se on vihitty. Rauniokirkko on ollut muun muassa nyt koronan aikaan todella kovassa käytössä. Se on erityinen, upea tila, jollaista ei löydy muualta, ja sitä varmasti käytetään jatkossakin.
Kirjastossa oli valokuvia vitriinissä kohteestamme. Hienoa, että olette huomioineet kohteemme kuvat (kuvat Mari Frilander). Syksyisen mielenkiintoisen tilaisuuden ohessa oli valokuvanäyttely, ja luentotilaisuudessa kirkkoherra Jari Kemppainen kertoi Rauniokirkolta ryöstetyistä pääkalloista ja niiden historiasta ja palautusaikeista. Samoin arkeologi Ulla Moilanen kertoi syksyn 2022 arkeologisista tutkimuksista Rauniokirkolla. Toiveenamme onkin saada järjestää jatkoluento erittäin kiinnostavalle tilaisuudelle. Pääkalloasiasta tietää parhaiten kirkkoherramme Jari Kemppainen, ja hänen kanssaan suunnittelemme palautusseremoniaa, josta ilmoitamme ajankohdan tarkentuessa.
Lukijan kirjoituksessa mainittiin kylän muistakin vanhoista rakennuksista. Suurella osalla meistä on toive hyväkuntoisten rakennusten säilymisestä ja kertoa näin kotiseutumme kulttuurihistoriaa tuleville sukupolville. Tiedämme, että rakennukset vaativat huoltoa, ylläpitoa, korjaamista, ja se taas vaatii rakennusten omistajatahoilta vuosittaiseen ylläpitoon euroja ja jos niitä ei ole, niin sitten ympäristömme kauniit historiakohteet häviävät. Tuo vesitornilta maisemien ihailu ja lisäänpä vielä hienoilta Pälkäne-portailta kipaisu kulttuurimaisemaan on oikein kaunis ajatus, ja itse asiassa pieni kesäkahvila vesitornin välitasanteelle kiinteine kiikareineen olisi loistava lisäpalvelu kyläämme. (Tässä kuntaan ja kahvilayrittäjille vinkki!).
Otetaanpa Rauniokirkkomme esimerkiksi, josta yritämme pitää hyvin huolta. Me hallituksessa ja yhdistyksen jäsenistössä teemme arvokasta työtä ja täysin talkoovoimin, eli jokainen ylimääräinen apukäsi muun muassa kevättalkoissa ja lahjoitettu euro yhdistyksemme tilille menee lyhentämättömänä kirkkomme ylläpito- ja korjauskustannuksiin.
Vastaus kysymykseen, miksi kirkkoraunio odottaa kattoa, on hyvin yksin kertainen: Lasikatehanketta viemme eteenpäin, mutta muurien vahvistus- ja kunnostustyö pitää tehdä ennen lisärakenteiden asentamista muureille, jotta rakennesuunnittelija voi jatkaa lasikatehankkeen suunnittelua eteenpäin meidän kanssamme.
Tarvittavaa vuosittaista muurien kunnostustyötä on ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti jatkanut Virve Suomisen jälkeen muurari Olli Käenniemi yhdistyksen- ja hankerahoituksen turvin viimeksi nyt syksyllä 2022. Muurien kunnostustyötä joudutaan tekemään nyt jatkuvasti säiden armoilla muurien rapautuessa, kun muureja suojaavaa katetta ei ole. Kaikki kunnostustyöt teemme haettujen avustusten turvin, joten puuttuva rahoitus viivästyttää harmillisesti suojaavaa katehanketta. Muurien suojelu- ja kunnostustyötä teemme hyvässä yhteistyössä Museoviraston kanssa, mutta valitettavasti heidän rahoituskanavansa eivät salli rahoitusta uudisrakentamiseen suojelukohteissa.
Kiitos tämän keskustelun avaamisesta! Toivotaan, että yhteistyökanavat rahoituksen osalta löytyisivät mahdollisimman pian ja te lukijat ottaisitte yhteyttä tai veisitte viestiä eteenpäin haluna auttaa meitä suojelemaan kulttuurihistoriallista arvokohdettamme.
Tapulista, kelloista, pääkalloista ynnä muusta olemassa olleesta historiasta olisi hienoa kertoa laajemminkin esimerkiksi mainitsemasi virtuaalivideon turvin ja myös ehkä perinteisimmin menetelmin – myös pienimuotoinen info-/kulttuurikeskus Rauniokirkon läheisyyteen on ollut jo tovin haaveena. Näin varmasti saataisiin pysähtymään ohikulkijoita kuulemaan ja näkemään kunnan historiasta ja palveluista enemmänkin kiinnostuneita. Toki tähänkin tarvitaan rahoitusta tai entisajan talkoohenkeä ja nykyajan virtuaaliosaamista.
Kuva on otos tammikuiselta aamukävelyltä, kysymykseen–- milloin se kesä tulee – kävelyretki Rauniokirkolle, vastaus on, että Rauniokirkolle voi tehdä kävelyretken mihin vuodenaikaan vain. Lämmin suositus, sillä kirkkotila on yhtä upea rauhoittumispaikka päivän mietteille jyhkeiden muurien suojassa mihin vuodenaikaan ja missä säässä vain. Tulevista tapahtumista päivittynee tietoa seurakunnan, kunnan ja yhdistyksemme sivuille, ennakkotietona paljastan jo syksyisen ulkoilmanäytöksen Filmipyörän toimesta Rauniokirkolla.
Olkaapa rohkeasti yhteydessä yhteisen tärkeän suojelukohteemme tiimoilta.
Lämpimin keväisin suojeluterveisin,
Carita Lindholm, pj
Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry
Lue myös:
Katteesta, tapulista ja pääkalloista – rauniokirkko vai kirkkoraunio?
