Monen Kuhmalahdelta ja lähiseudulta kotoisin olevan tuntema Maija Nicolaus kuoli sydänkohtaukseen kotonaan Berliinissä 12. tammikuuta 2023. Me sotien aikana ja jälkeen Kuhmalahden kirkonkylässä kansakoulua käyneet muistamme hänet Lindroosin Maijana tai Lähteen Maijana. Hän asui lapsuutensa ja nuoruutensa kirkonkylässä kelloseppä Oskari ja hänen vaimonsa Aliina Lähteen ottotyttärenä.
Aikuistuttuaan Maija Lindroos, kuten monet muutkin Kuhmalahden nuoret, hakeutui töihin pois paikkakunnalta. 1960-luvulla hän toimi vuosia kylmäkkönä Suomesta Saksaan ja Tanskaan seilanneella M/S Finlandialla. Berliiniin hän muutti vuoden 1971 lopulla. Muutama vuosi aiemmin hän oli lomamatkallaan Itämeren rannalla tutustunut berliiniläiseen Georg Nicolaukseen. Maija ja Georg menivät naimisiin toukokuussa 1972.
Maija oli Berliinissä aluksi töissä sairaalassa, mutta jäi sittemmin kotirouvaksi, joka sopi hyvin kolmivuorotyössä olleelle aviomiehelle. Maija Nicolaus ei kotirouvana suinkaan ollut toimeton. Kodinhoidon ohella hän osallistui ahkerasti Berliinin suomalaisten toimintaan ja oli aktiivisesti mukana Berliinin suomalaisen seurakunnan useissa harrastusryhmissä. Kotiseutuaan Maija ei suinkaan unohtanut.
Kesälomat Nicolauksen pariskunta vietti aina Suomessa, tukikohtanaan Maijan kotitalo Kuhmalahdella. Lomillaan he tapasivat ystäviään ja osallistuivat innolla seudun kesätapahtumiin. Talvilomilla he hakeutuivat lumimaisemiin Etelä-Saksan Alpeille. Erityisen mieluinen muisto on kirkonkylän kansakoulun vuoden 1948 5. ja 6. luokkalaisten tapaaminen 1.8.2007. Tapaamisemme oli paljolti Maijan aktiivisuuden ansiota. Kävimme sankarihaudalla sekä opettajamme ja edesmenneiden luokkatovereiden haudoilla.
Kouluaikoja muistelimme vanhustentalon tieltä puretun vanhan koulun tontilla ja vuonna 1946 valmistuneella uudella koululla. Muistelut grillauksen ja kahvittelun kera jatkuivat tuntikaupalla kirkonkylän hirvimiesten majalla. Yhteydenpito ja tapaamiset tiivistyivät iän karttuessa. Viimeisen kerran tapasimme silmikkäin vuonna 2019 Berliinissä. Sitten kohta tuli korona-aika ja matkustelu taukosi.
Mutta puhelimessa juteltiin usein. Jos soittoa täältä päin ei kuulunut, Maija soitti. Hän oli viimeiseen asti kiinnostunut kotiseutunsa asioista ja ystävien kuulumisista. Tammikuun lopulla tuli suruviesti Maijan siirtymisestä tuonpuoleiseen. Hänet siunattiin torstaina, 2. maaliskuuta uurnalehtoon Koillis-Berliinin St. Elisabeth II´n hautausmaalla. Siunauksen toimitti Berliinissä toimiva suomalainen pappi Katariina Airas ja liturgia oli suomalaissaksalainen. Rauha Maija-ystävän muistolle.
Markku ja Vappu Rauhalahti
Lisätietoa Maijan Berliinin ajoista antoi hänen Nokialta kotoisin oleva berliiniläinen ystävänsä Oikki Mette; hän johti aikanaan Suomi Keskuksessa aikuisten naisten voimisteluryhmää, johon Maijakin osallistui. He myös tapasivat myös vuosien ajan seurakunnan ystävänpalvelussa.
