– Demokratia on sitä, että enemmistö päättää. Äänestäminen on ainoa tapa, jolla voi vaikuttaa, Johanna Rohola sanoo.
Pälkäneen vaalitorilla tapahtuman vuoksi poikenneella Roholalla oli jo ehdokas valittuna.
– Äänestän mielestäni ihanaa persoonaa, joka on ollut valintani jo monissa vaaleissa. Katson aina YLE:n vaalikoneesta, kuka on lähinnä omia näkemyksiäni.
Sama vaalikone on myös Eveliina Sydänlähteen äänestyspäätöksen tukena. Hän tuli vaalitorille lastensa kanssa politiikasta innostuneen puolisonsa kutsumana.
– Usein olen äänestänyt puolueen mukaan, mutta tänä vuonna valintani saattaa kohdistua henkilöön. Vaalikoneissa pidän erityisesti hyvistä perusteluista. Ne kohtauttavat uusien näkemysten kanssa ja joskus olen niiden pohjalta muuttanut omaa kantaani.
Reilu neljännes jätti viimeksi äänestämättä
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa pälkäneläisten äänestysaktiivisuus (72,9 prosenttia) oli hieman korkeampi kuin koko maassa. Äänestysoikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä Suomen kansalaisella.
Vaalitori ei ole todennäköinen paikka löytää haastateltaviksi henkilöitä, jotka eivät aio äänestää. Suomessa tehdyissä kyselyissä äänestämättä jättämistä ei myöskään helposti tunnusteta. Kolmannes tosiasiallisesti äänestämättä jättäneistä on vastannut kyselyissä käyneensä äänestämässä. Äänioikeuden käyttäminen ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.
Tärkeimmät syyt äänestämisen väliin jättämiselle ovat epäluottamus politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan, hyödyttömyys itselle, vaikeus löytää sopivaa ehdokasta ja puoluetta sekä viitsimättömyys käydä äänestämässä. Myös ajatus siitä, että yksi ääni ei vaikuta mitään, vaikuttaa aktiivisuuteen.
Pälkäneen vaalitorilla käyneillä sen sijaan tuntui oleva varsin suuri yksimielisyys siitä, että äänestäminen on hieno oikeus ja jopa kansalaisvelvollisuus.
– Äänestän aina, jos suinkin mahdollista. Eduskuntavaalit ovat mielestäni tärkeimmät vaalit, Heikki Kaitala sanoo.
Hän tuli vaalitorille tapaamaan tuttua ehdokasta vanhasta kotipitäjästään. Vaalikone on myös käytössä, vaikka oma ehdokas on jo selvillä.
– Vaalikoneista löytyy hyviä ehdokkaita, jopa yli puoluerajojen.
Oma elämäntilanne heijastuu valintoihin
Heikki Kaitala on 76-vuotias eläkeläinen, mutta vaikuttaa vähintään 15 vuotta ikäistään nuoremmalta. Hän muutti vuonna 2008 Pälkäneelle puhtaan luonnon ja hyvien kalavesien perässä. Nykyisin hiihtäminen ja kalastaminen ovat jääneet heikentyneen liikuntakyvyn myötä.
– Minulle tärkeitä teemoja ovat valtion velan pienentäminen, nuorten tulevaisuuden turvaaminen ja kulttuurin tukeminen. Maatalouden kannattavuutta tulisi parantaa ja kaupan osuutta tuotteiden hinnasta tulisi vähentää. Nyt nuoret eivät uskalla jatkaa työtä kotitiloillaan. Hoitajien palkka on edelleen liian pieni suhteessa työn määrään ja vaativuuteen. Heidän työtään ei arvosteta Suomessa ja työssä uupuminen on nähtävissä.
Korona-ajan asioiden hoitoon Kaitala on tyytyväinen. Myös maanpuolustustahdon ja isänmaallisuuden lisääntyminen ovat hyviä asioita, vaikka niiden taustalla onkin sota Ukrainassa.
– Varusmiesten kunto on romahtanut, sitä tulisi parantaa.
Lasten ja nuorten asiat painottuivat Johanna Roholan ja Eveliina Sydänlähteen näkemyksissä. Kummankin perheeseen kuuluu alakouluikäisiä lapsia.
– Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen tarvitaan ennaltaehkäisevää tukea. Myös vanhustenhoito on tärkeää. Nämä tulevat omasta tilanteesta, Rohola sanoo.
Rohola on paluumuuttanut Pälkäneelle puolitoista vuotta sitten. Hän työskentelee taloushallinnon konsulttina ja tekee työtään yrittäjämäisesti provisiopalkalla. Perheeseen kuuluu neljä alakouluikäistä lasta.
Sydänlähde työskentelee Kangasalan seurakunnan vapaaehtoiskoordinaattorina. Perhe on asunut Pälkäneellä viisi vuotta.
– Pidän ajatuksesta, että lasten koululuokat ovat monimuotoisia. Nykyinen toteutus on osin epäonnistunut. Koululuokat tarvitsevat työrauhan ja tukea tarvitsevat tukensa.
Tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa
Sitran tuoreen tulevaisuusbarometrin mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Barometrin mukaan suomalaisten tärkeimpänä toiveena on hyvinvointivaltion säilyttäminen. Muita kärkitoiveita ovat julkisen talouden tasapainottaminen, kansallisen turvallisuuden korkea taso sekä nuorten hyvinvoinnin parantaminen. Tärkeät teemat vaikuttavat äänestyspäätöksiin myös eduskuntavaaleissa.
Nuorten tärkeysjärjestys on erilainen: kärjessä on ilmaston lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa, toisena lasten ja nuorten hyvinvointi ja kolmantena hyvinvointivaltion säilyttäminen.
Hyvinvointivaltion säilyttäminen nousi selvästi esiin myös vaalitorilla käyneiden haastateltujen puheissa.
– On tärkeää, että kaikilla on jatkossakin samanlaiset mahdollisuudet. Olen huolestunut siitä, että osalla menee entistä huonommin ja osalla paremmin. Eriarvoistumisen ehkäiseminen maksaa itsensä takaisin. Tähän on varmasti osaamista ja taitoa, mutta tarvitaan myös poliittista tahtoa, Eveliina Sydänlähde sanoo.
Johanna Roholan mielestä Suomessa on asiat hyvin, yhteiskunta on onnistunut pitämään kaikista huolta. Parantamisen varaa on kuitenkin aina.
– Omalla aktiivisuudella pystyy parantamaan sekä omia että kanssaihmisten asioita. Ajatus siitä, että itse ei tarvitsisi tehdä mitään, on minulle vieras.
Lähteet: Pälkäneen vaalitorilla käyneiden Heikki Kaitalan, Johanna Roholan ja Eveliina Sydänlähteen haastattelut, Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari 2021, Sitran Tulevaisuusbarometri 2023, oikeusministeriön vaalisivusto vaalit.fi
