Koululaiset ja Kangasalan viranhaltijat ja päättäjät kohtasivat nuorisotila Sentterissä keskiviikkona, kun lapset pääsivät esittämään kouluilla laadittuja kysymyksiä päättäjille.
– Miten kouluruoan laatua valvotaan ja mistä ruoka tulee? Sahalahden Sariolan koulun oppilas Kiia avasi kyselykierroksen keskiviikkona.
Kangasalan ateria- ja siivouspäällikkö Mari Miettinen vastasi, että kouluruoan laatua valvotaan monin eri säädöksin. Kouluruoan koostumusta ohjaavat ravitsemussuositukset. Ruokalistalla pitää olla monipuolisesti erilaisia ruokia.
– Ostamme vuodessa yli kahdella miljoonalla eurolla ruoka-aineita, joten kilpailutus on tarkkaa. Ruoka tulee meille Feelialta Pyhtäältä, ja esimerkiksi salaatit käyttämämme toimittajan kautta tästä läheltäkin. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on 85 prosenttia, Miettinen sanoi.
Sampo Sariolasta halusi kuulla, voisiko Sahalahden uudelle jalkakäytävälle ja pyörätielle saada valaistusta. Kysymykseen rakennuspäällikkö Merja Saarilahden puolesta vastannut kaupunginpuutarhuri Jari Järvinen kertoi, että valaistusta ei toistaiseksi ole suunnitteilla.
– Tarvetta on paljon, eivätkä rahat tällä hetkellä riitä tähän, Järvinen perusteli.
Daniel Kirkkoharjun koulusta halusi tietää, voisiko kouluruokailussa olla monipuolisempia vaihtoehtoja tarjolla.
– Meillä on kuuden viikon kiertävä ruokalista käytössä, eli siinä on 35 eri ruokalajia. Yläkouluilla on kasvisvaihtoehto listaruoan rinnalla joka päivä. Useampi ruokavaihtoehto päivittäin vaatisi erityisruokavalioiden tarkkaa harkintaa ja linjastojen uusimista. Toki se nostaisi myös kustannuksia. Nyt kouluruokaan käytetään Kangasalla rahaa kuluineen noin 3,03 euroa yhtä annosta kohden, Miettinen laskeskeli.
Koulurakennuksen kuntoa ja nuorisotiloja
Tyyne Kirkkoharjun koulusta kyseli, koska Kirkkoharjun koulurakennus uusitaan. Koululaiset ovat huomanneet, että esimerkiksi ilmanvaihto ja liikuntasalin lattia kaipaisivat uusimista. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen kertoi, että parhaillaan mietitään, mitä rakennuksen suhteen tehdään.
– Koulurakennuksen suojelumerkintä on mietinnässä, sillä rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Seuraavien vuosien aikana selviää, miten koulurakennuksen kanssa edetään.
Kuhmalahden koululaisia puolestaan kiinnosti, voisiko Kuhmalahdelle saada nuorisotilan käyttöön ainakin kerran viikossa ja sinne ohjattua ohjelmaa. Nuoriso-ohjaaja Marjaana Rosenqvistin vastauksessa kerrottiin, että Kuhmalahdella on kauppiaan pitämä nuorisotila. Valvontaa ja ohjattua toimintaa voisivat järjestää myös vapaaehtoiset toimijat. Myös liikkuva nuorisotila Kyläkolli kulkee pyydettäessä ja tarvittaessa Kuhmalahdelle.
Emma Kuhmalahden koulusta kysyi myös, voisiko koulun ympäristöön saada frisbeegolfradan. Jari Järvinen vastasi, että kaupungissa on nyt kolme rataa, ja seuraava luonteva radan paikka voisi olla juuri Kuhmalahdella.
– Lupaus tämä ei siis vielä ole, mutta ajatus on hyvä, Järvinen lisäsi.
Lasten kyselytunnilla kuultiin myös Oskari Auvisen alustus siitä, miten kunta toimii ja hyvinvointikoordinaattori Marjut Markkisen esitys Unicefin lapsiystävällisestä kunnasta. Kangasala on hiljattain valittu mukaan tähän Unicefin toimintamalliin.
Lasten kyselytunnin järjestivät Kangasalan nuorisovaltuusto ja nuorisopalvelut.
