Kolumni: Eväiden hintakupla

Kirjoittaja on pälkäneläistynyt evp rikoskomisario, nykyisin kantofilosofi.

Ruoka se vaan kallistuu, sitä saamme kuulla joka päivä. Syiksi kerrotaan aina kaikkien kustannusten nousu, varsinkin energia ja polttoaineet. Lisäävät kuljetuskustannuksia. Onkohan se todellinen syy vai hintakupla?

Keväällä ihmettelin Lapissa, että miten siellä voi maito, kurkut ja tomaatit olla halvempia kuin täällä etelässä. Mietitäänpä maitoa. Lehmät lypsetään Lapissa ja maito kuljetetaan viiden sadan kilometrin päähän meijeriin, jossa se purkitetaan. Sama maito kuljetetaan takaisin Lappiin. Matkaa on tullut paljon, mutta hinta silti halvempi kuin Pirkanmaalla, jossa meijerit löytyvät muutaman kymmenen kilometrin päästä. Siis kuljetuskustannukset eivät voi olla syy. Syy taitaa löytyä niiden maitohyllyjen ylläpitäjästä, kaupasta.

Sama on noissa vihanneksissa. Samaa närpiöläistä kurkkua myytiin Lapissa euron halvemmalla kilo. Minun maantietietoni mukaan Närpiöstä on paljon pitempi matka Lappiin kuin tänne. Kauppa ja elintarviketeollisuus vetoavat koko ajan raaka-aineiden hintojen nousuun. Onkohan sekään totta? Viljelijöiden tilipussissa se ei näy. Juuri ilmoitti Suomeen suurin maidonpurkittaja, että tuottajahintaa lasketaan kolme senttiä. Tuntuu äkkiä pieneltä rahalta. Maitoa tuotetaan Suomessa 2151 miljoonaa litraa, joten kolmen sentin pudotus vaikuttaa noin 65 miljoonaa euroa vähenevää tuloa maitotiloilla. Niin se kolme senttiä on yli viiden prosentin pudotus suoraan tulosta. Minkähänlainen mekkala nousisi, jos palkkoja ja eläkkeitä tiputettaisiin saman verran? Varmaan yleislakko olisi heti. Aivan varmasti tuokaan tuottajahinnan pudotus ei näy maitopurkin hinnassa. Korotukset näkyvät kaikessa heti, mutta aleneminen todella pitkällä viiveellä.

Totta sekin, että kauppojen kulut ovat varmasti nousseet juuri energiasta ja polttoaineista. Niin ne kulut ovat nousseet myös kuluttajilla. Siitä huolimatta meidän seudun osuuskauppa kääräisi 30 miljoonaa voittoa parissa viime vuodessa. Ei siis ihan huonosti mennyt. Osasivat vielä käydä koronatukikukkarollakin ja nappasivat sieltä lähes miljoonan. Voisihan kauppakin helposti vähentää kulujaan. Onko isojen kauppojen pakko olla auki vuoden jokaisena päivänä ja lähes jokaisena tuntina? Varmasti tulee kuluja palkoista ja jopa energiaa kuluu enemmän. Ei ainakaan minun käytettävissä oleva rahamäärä mitenkään lisäänny, että ostoksille voi päästä koska vain. Kyllä se kauppa saisi samat tulot, vaikka olisi vain arkena auki. Ihmisen ostovoima ei lisäänny aukioloajoilla. Vai onko se sitä ostovoimaa, että ennen samalla rahamäärällä ostetut eväät piti kaksin käsin kantaa kotiin ja nyt jaksaa yhdellä kädellä kanniskella?

Myyntivoimaa meillä on hyvin, mutta mistä saataisiin ostovoimaa. Ihan helposti, kun käytettäisiin ja myytäisiin suomalaisia tuotteita. Raha jäisi Suomeen ja sen hyvinvointiin. Aina juhlapyhien alla ja jopa arkenakin on tarjolla parempien lounaiden raaka-aineita. Kaupat laittavat isoja mainoksia jokaiseen postilaatikkoon. Niiden tarjontaa kun katselee, niin jo vain on paljon ulkomaista evästä. Ihan sitä evästä, jota tuotetaan Suomessakin. Liha on kuskattu Etelä-Amerikasta ja Uudesta-Seelannista. Kalat uitettu Norjasta tai Kaukoidästä. Maitotuotteista löytyy todella paljon ulkomaista tuotantoa. Kyllä Suomessa osataan tehdä ihan yhtä hyvää ja vieläpä puhtaampaa. Tutkimusten mukaan suomalainen ruoka on puhtaampaa kuin Euroopassa tuotettu luomu. Näiden ulkomaiden eväiden roudaamisen hiilijalanjäljestä ei puhuta juuri mitään, mutta suomalainen lehmä se tuhoa kaiken. Olisiko tässä syytä ottaa käyttöön se maalaisjärki tai edes järki?