Sappeen nousu Suomen suosituimmaksi alamäkipyöräilyn keskukseksi on ollut pitkäjänteisen työn tulosta – ja matkan varrella hanskojen laittamista tiskiin ehdittiin miettiä jo pariinkin kertaan.
Askelmerkit pyöräilytoiminnan aloittamiselle hiottiin jo vuonna 2005, jolloin Sappeen kehittämissuunnitelmaan kirjattiin tavoite ympärivuotisen toiminnan kehittämisestä.
Liiketoimintajohtaja Kosti Puurunen muistaa, kun ensimmäiset radat saatiin auki kesällä 2008.
– Tiedettiin, että laji on pieni, mutta yllätyimme, miten pieni. Harrastajia oli vain kourallinen.
Kun toimintaa lähdettiin harrastajien kanssa kehittämään, huomattiin pian toinen ongelma. Kun radat olivat heti alkuun liian vaativia, ei uusia harrastajiakaan virrannut sisään.
– Mietimmekin vakavasti, onko järkeä jatkaa. Mutta sitten päätimme, että siirretään talven ajattelumalli kesään, Puurunen muistelee.
Niinpä lähdettiin liikkeelle perustan luomisesta. Vasta-alkajat huomioitiin niin ratojen tasossa kuin kurssimahdollisuuksissakin, ja opetuksen ja vuokravarusteiden kysynnän kasvuun löytyi matkailukeskuksen talvitoiminnasta tuttuja toimivia ratkaisuja.
– Sekin kyllä yllätti, miten paljon työtä kunnossapito vaatii. Reitin pitäisi kuitenkin olla samanlaisessa kunnossa aina, päivästä riippumatta.
Nykyisin reittejä on yhteensä 20, kun kaikki saadaan käyttöön. Matkailukeskuksella on tätä nykyä oma reittien kunnossapidosta vastaava ryhmänsä, joka työskentelee viitenä päivänä viikossa niin, että vuorossa on kahdesta neljään henkilöä.
Puurusen mukaan reittien huoltoon on juuri investoitu lisätyökaluja, jotka tulevatkin tarpeeseen. Pyöräratojen kunnostustyöt aloitettiin tänä vuonna toukokuun puolivälissä tähtäimenä avaaminen kesäkuun alkupuolella. Vielä toukokuun lopussa paikoin lojui lunta.
– Kun talvikausi päättyy huhtikuun puolivälissä, lumesta tulee meille tavallaan ongelma. Sitä joudutaan työntämään pois ratojen päältä ja odottelemaan maan kuivumista. Syksyllä vastaavasti joudutaan laittamaan osa radoista sileäksi ja rakentamaan ne keväällä taas uusiksi, mutta toisaalta se antaa meille mahdollisuuden jatkuvaan uudistumiseen.
Kausikorttikampanja toi ensimmäisen ison buustin pyöräilykeskukselle vuonna 2017. Sen jälkeen kävijämäärä on tasaisesti kasvanut.
– Kävijämäärä on talveen verrattuna vielä pientä, ja kasvu vaatii paljon työtä, mutta meillä on kesässä noin 12 000 pyöräilypäivää. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on saada Bike Parkiin 30 prosenttia talven kävijämäärästä eli noin 30 000–40 000 kävijää.
Alkuvuosien hankaluudet ovat hiljalleen jo jalostuneet vähintään osavoitoiksi. Sappeen pyöräilykeskus palkittiin Vuoden Bike Parkina ensimmäisenä Suomessa. Puurusta lämmittää pyöräilytoiminnan myötätuulessa sekin, että ympärivuotisen toiminnan kehittäminen on myös antanut mahdollisuuden työllistää ihmisiä aiempaa paremmin.
