Ahvenparvia hakemaan – kesä on ahvenen pyynnin juhla-aikaa

Kansalliskalamme ahven on ottanut hyödyn irti ilmaston lämpenemisestä, ja sen kannat ovat vahvistuneet monin paikoin. Hellekesinä veden lämpötila nousee korkealle, ja pikkupoikaset kasvavat nopeasti. Myös isot ahvenet lihovat vauhdilla, kun tarjolla on muikkua, kuoretta, salakkaa ja muuta sopivaa pikkukalaa.

Ahvenet ovat monipuolisia syömäreitä. Pienet ahvenet ahmivat eläinplanktonia. Koon kasvaessa ruokapöytään ilmestyy paljon pohjaeläimiä ja myöhemmin kaloja. Raitapaidat popsivat mielellään myös hyönteisiä ja reliktiäyriäisiä. Moni kalastaja on huomannut ahventa peratessaan sen vatsalaukussa pullottavan täpläravun.

Nyt on hyvä aika laittaa ahvenennätykset uusiksi, sillä monissa järvissä pinnan alla uiskentelee runsas joukko todella isoja ahvenia.

Onginta on rentouttavaa puuhaa, jota voi harrastaa yhtä hyvin mökkilaiturilta, rannalta tai veneestä. Venekalastuksessa etuna on, että kalaparvia voi hakea laajalti. Onki- ja kastematojen ohella kalanpalat ‒ esimerkiksi palanen muikkua tai särjen eväpalat ‒ ovat hyviä syöttejä. Kalanpalaa käytettäessä koukuksi voi vaihtaa terävän kolmihaarakoukun, jolloin kohoa veden alle painava köriläs pysyy paremmin kiinni.

Venepilkintä on mielenkiintoinen kalastustapa loppukesällä ja syksyllä, kun ahvenet ovat alkaneet parveutua. Kesällä isoilla ahvenilla on voimaa, joten riittävän vahvat siimat ja koukut ovat tarpeen. Pystypilkki ketjulla tai tapsilla madolla syötitettynä pelittävät hyvin. Matalikot ja karikot sekä niiden reunat 2‒8 metrin syvyydessä ovat potentiaalista pilkkialuetta. Paras pyyntisyvyys vaihtelee vesistön ja ajankohdan mukaan.

Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla lähes joka paikassa. Myös syksy on hyvää ahvenen kalastusaikaa.

Kookkaat ahvenet saalistavat kesäaikaan selkävesillä pinta- ja välivesissä muikku- ja kuoreparvissa ja ulappojen keskellä olevien matalikkojen päällä ja reunoilla. Tuolloin ne saattavat iskeä ahnaasti oikealla syvyydellä ohikulkevaan vetouistimeen tai täkyraksiin. Kunnon köriläät eivät epäröi iskeä syksyllä isoihinkaan vaappuihin. Syvälle sukeltavat pikkuvaaput ovat myös kesällä hyviä ahvenvälineitä.

Pilkki pohjaan karikon kupeessa

Jigit ovat olleet jo pitkään suosituimpia ahvenvieheitä. Jigittelyssä etuna on se, että sillä voi äkkiä tarkistaa alueen kalatilanteen. Jos ottihaluiset kalat eivät löydy matalikon reunalta tai päältä, haetaan uusi paikka.

Kaikuluotaimesta on kalojen haussa huomattava apu. Kun parvi ilmaantuu näytölle, odotukset nousevat. Usein ahvenparvi seuraa jigiä veneen alle, jolloin kaloja voi jallittaa niin sanotulla dropshotilla tai nypyttämällä heittojigiä pystysuuntaisella liikkeellä pohjan yllä tai välivedessä.

Ahvenen parhaat ominaisuudet saaliskalana ovat sen yleisyys ja herkullisuus aterioiden raaka-aineena. Vaikka ahven ei ole aina syönnillään, kalastajalla on hyvät mahdollisuudet nostaa pinnan alta ainekset kesäillan juhlahetkiä varten, kun kokeilee kalapaikkoja riittävästi. Illalla grilli kuumaksi ja peratut ja suomustetut ahvenet kypsymään. Tai savupönttö kuumaksi.

Ismo Kolari

Luvat kuntoon ennen kalaretkeä

18‒64-vuotiaat voivat maksaa kalastonhoitomaksun osoitteessa eraluvat.fi. Roineen ja Mallasveden uistelu- ja pyydysluvat ovat saatavilla osoitteesta kalapassi.fi. Alle 18-vuotiailla ja 65 vuotta täyttäneillä on yhden vavan maksuton kalastusoikeus koski- ynnä muita erikoiskohteita lukuun ottamatta. Onginta ja pilkintä yhdellä vavalla ovat kaikille maksuttomia oikeuksia. Lisätietoja alueen kalastuksesta löytyy internetistä esimerkiksi osoitteista pälkäneenkalatalousalue.fi ja kuhamaa.fi.