Valasten putouksella ei virtaa vettä, koska on ollut kuivaa,
Itä-Viron pelloilla ei näy yhtään leikkuupuimuria viljaa puivaa.
Suomenlahden rantaan on monta sataa askelmaa,
yhdelläkään daamilla ei heilahtele hameen helmaa.
Horisontissa ei kukaan bongaa Seiskarin saaria,
vaikka merelle tiirailee monta vaaria.
Opas selostaa Sillamäen kulttuuritaloa,
taidokkaasti koristellut lyhdyt antavat kävelykadulle valoa.
Meren rannalla on katettu huvimaja,
parin peninkulman päässä sijaitsee Venäjän raja.
Merenlahden takana sijaitsee ydinasetehtaan jätevuori,
neuvostoaikoja ei ole kokenut sukupolvi nuori.
Toilan puistossa soi kaiuttimesta Georg Ots musiikkia,
alueella ei kuitenkaan ole matkamuistoja myyvää putiikkia.
Opas selostaa Konstantin Päts patsasta,
siinä presidentti seisoo, ei hevosella ratsasta.
Labyrintin muodossa kasvaa pensasaita,
Toilaan vievä pikitie on kapea, kaita.
Opas selostaa Narvan historiaa huolella,
Hermannin linna sijaitsee Viron, Iivanan linna Venäjän puolella.
Narvan tavaratalossa on kenkkua,
infotiskin tyttö ei puhu sanaakaan englantia, enkkua!
Hän kuitenkin ymmärtää Erkin lausuman taarapunkt sanan,
Johvin ruokapaikassa tarjoilija avaa kaljahanan.
Meresuu-Spa hotelin pihalla ihaillaan värikästä suihkulähdettä,
aamiaisella rautajärveläisten lautaselle ei jää ruuantähdettä.
Narva-Joesuussa kävellään pitkää hiekkarantaa,
kilometrikaupalla on hienoa santaa.
Illalla hotellihuoneessa tarjoan Rautajärven sahtia,
pieni sahtihuuru antaa kitaransoitolle tahtia.
Jukka Ollikkala
