Kun Mikko Manka oli viettänyt kolme onnistunutta kesää Saarioisten tehtaalla Sahalahdella, uteliaisuus muita kesätöitä kohtaan nosti päätään. Yliopistossa oli valmistumassa harjoitustyö laivayhtiön matkailumarkkinoinnista, ja samaan aikaan – keväällä 2001 – laivayhtiöllä sattui olemaan perämiehen paikka auki.
Nuorimies hyppäsi laivaan, innostui ja suoritti laivalla työskentelyyn vaadittavat tutkinnot. Samalla matkailu vei Mankan mennessään: hän päätyi ensin opiskelemaan alaa yliopistossa ja sittemmin työllistyi sille – muutoinkin kuin höyrylaivan kipparina.
– Matkailussa on taustalla iso koneisto ja monimutkainen ilmiö, jossa on niin sosiaalinen, kulttuurinen kuin taloudellinenkin ulottuvuutensa. Arkitodellisuudessa ilmiö kuitenkin näyttäytyy useimmille kivana hauskanpitona, Manka avaa kiinnostustaan matkailuun.
Häntä viehättää myös se, miten eri asioita matkailu voi eri ihmisille merkitä. Käsitys matkailusta voi vaikkapa osalla kuntapäättäjistä olla sellainenkin, että matkailu ja sen kehittäminen nähdään vain helppona lisätulona kunnan kassaan. Näinhän asia ei kuitenkaan Mankan mielestä ole.
– Saavutettavuus on matkailussa keskeistä, ja kaikista kunnista ei taloudellisessa mielessä ole matkailukunniksi. Joissakin kunnissa se paras tai suosituin nähtävyys voi olla se jokin tietty huoltoasema tien varrella.
Kävijöiden suurimman kiinnostuksen kohdistuminen huoltoasemaan tai vastaavaan ”ohikulkukohteeseen” ei suinkaan ole mikään surkuttelun aihe. Päiväkävijät ovat monelle kunnalle todella tärkeitä, sillä vaikka keskiostosmäärät usein jäävät pieniksi, voivat kävijämäärät vastaavasti olla hyvinkin merkittäviä.
Mankan mukaan matkailu elää kiinnostavista investoinneista. Hankaluus on, että matkailun muodot ovat aina muutoksessa – esimerkiksi pyöräily on noussut viime aikoina jonkinlaiseksi hitiksi Suomessa – ja vaikka uudet tuulet voivat nostaa matkailuun mukaan uudenlaisia kuntia, matkailuvirrat eivät Suomessa ole mitenkään suuria. Lisäksi muutoksia saadaan aikaan hitaasti.
– Lappi nähdään usein jonkinlaisena ihmekohteena, mutta sitä oli määrätietoisesti kehitetty jo vuosikymmeniä ennen kuin alueen matkailu lähti lentoon.
Nykyhetki ja tulevaisuus
Manka esitteli TAK Research & Visitoryn kanssa tekemänsä, Pirkanmaan matkailua koskevan selvityksen tuloksia alkusyksystä Pälkäneen Nuijantalolla. Tutkijan mukaan matkailulla menee Pirkanmaalla nykyisin vähintään mukavasti: viime vuosi oli yöpymisten määrää tarkasteltaessa erittäin hyvä, ja koronan kiusaaman vuoden 2020 kokonaismäärä yöpymisissä ylitettiin jo heinäkuussa.
– Pirkanmaan ”markkinaosuus” koko maan yöpyneistä matkailijoista on kotimaan matkailijoiden osalta 10 prosenttia ja ulkomaalaisista neljä prosenttia. Ulkomaalaisten matkailijoiden selkeä veturi alueella on Tampere, Manka summaa.
Pirkanmaan prosenttiosuudet voivat kuulostaa pieniltä, mutta matkailun kokonaisvaikutusten alueella arvioidaan olevan vuositasolla kuitenkin jopa 1,2 miljardia euroa. Merkittävää on myös, että matkailun tuhannet työpaikat ovat aina paikallisia eivätkä muualle ulkoistettavissa.
Millaisena alan asiantuntija sitten näkee matkailun tulevaisuuden?
– Tulevaisuudessa joudutaan ottamaan kantaa lentämisen verotukseen ynnä muuhun sellaiseen, mutta nykyinen maailmantilanne ei ole kovinkaan suopea globaaleille ratkaisuille. Uskon, että matkailusta syntyvän jäljen vähentäminen on seuraavia lyhyen aikavälin tavoitteita.
Kaikki matkailu ei ole vapaa-ajan huvimatkailua, vaan mukaan mahtuu myös esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona vierailemisia. Mankaa mietityttääkin, millä taataan se, ettei matkailu jää vain eliitin mahdollisuudeksi.
– Parhaimmillaan matkailu kuitenkin avartaa: se antaa mahdollisuuden omasta kuplasta poistumiseen ja ymmärryksen laajentamiseen.
