– Viipurin musiikkielämän menestystarinalle luotiin pohja jo keskiajalla dominikaani- ja fransiskaaniluostariyhteisöjen jumalanpalveluselämään kuuluneen kirkko- ja koulumusiikin yhteydessä, kertoo Hannu Mäki-Laurila.
Myöhemmin 1600- ja 1700-luvuilla vahvasti Itämeren alueen kulttuuripiiriin asemoitumisen ja hyvien liikenneyhteyksien houkuttelemina kaupunkiin asettuneet tasokkaat saksalaismuusikot veivät omalla työllään viipurilaista musiikkielämää eteenpäin.
1800-luvulla saksalaismuusikoiden vaikutus lisääntyi entisestään heidän kehittäessään musiikin opetusta ja kaupungin konserttielämää. 1800-luvun lopulla kansallinen herääminen sai aikaan suomenkielisen kulttuurin nousukauden, jonka yhtenä ilmenemismuotona oli suomenkielisen väestön musiikkiharrastuksen vilkastuminen ja muun muassa vireä kuorotoiminta.
Mäki-Laurilan mukaan 1900-luvun alussa Viipurin voi sanoa olleen Suomen musiikkipääkaupunki ja kaupungin musiikkielämän omaleimainen rikas perintö on elänyt sotien jälkeisenä aikana – ja elää edelleen vahvana viipurilaislähtöisten musiikkivaikuttajien työn hedelmänä.
Hannu Mäki-Laurilan esitelmä Viipurin musiikkielämästä vuosina 1918–1939 kuullaan Kangasalan Lepokodilla sunnuntaina 12.11. kello 14. Järjestäjänä toimii Kangasalan SVS. Tapahtuma on kaikille avoin ja pääsymaksuton, tarjoilusta peritään erillinen maksu.
